Peilaus

Miten ihminen tekee ja peilaa maailmassa tapahtumassa olevaa muutosta?

Viimeiset vuosisadat ihminen on valloittanut ulkoista maailmaa ja saanut sen sillä tavoin valtaansa, että joutuu pidättelemään itseään, että rutistaisi sitä kuoliaaksi.

Entä ihminen?

Onnistuuko ihminen rutistamaan myös itsensä? Koulutustehtaat ympäri maailmaa yrittävät tehdä mahdollisimman hyviä ja myyviä ihmistuotteita kuluttumaan, suorittamaan ja tottelemaan.

Tässä tehtaat onnistuvat niin hyvin, että kaikki nuo ’hyveet’ toteutuvat vaivattoman näköisesti kautta maapallon ihmisten elämässä. Harvassa ovat ihmiset, jotka ovat suojassa näiltä arvoilta. Mitä paremmin ihminen omaksuu ja sisäistää nämä arvot, sitä tehokkaammin hän näyttää menevän itsestään ohi ja sitä huonommin hän näyttää voivan.

Joskus nämä sisäistetyt vanhemmat edustavat sellaisia voimia, jotka tukahduttavat ihmisen yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä. Silloin hän noudattaa sääntöjä, jotka ovat ristiriidassa hänen oman yksilöllisyytensä kanssa.

Tommy Hellsten

Itsetutkiskelua

Ihminen on luontaisesti itseään tutkiskeleva olento. Yhtä luontaisesti kuin ihminen on seksuaalinen olento, toisille ihmisille hyvää tahtova olento, omaa toteutumistaan tahtova olento jne.

Näissä kolmessa luontaisessa ominaisuudessaan ihminen voi kadottaa itsensä, jos kasvatus kaikin keinoin ohjaa häntä toiseen suuntaan. Samoin käy itsetutkiskelun suhteen: jos ainut itsensä tutkiskelun muoto on perusopetuksen itsearviointi tai huoneeseen yksin lähetetty lapsi tämän tehtyä jotakin kiellettyä – ei paljon houkuttele!

Elintärkeä itsensä tutkiskelu vääristyy ja ihminen palaa siihen vain pakon edessä eli kun katastrofi on jo tapahtumassa.

Paluu itseen

Maailma on muuttunut. Kaiken suuren ja näkyvän ulkoisen muutoksen keskellä yhä useammalla ihmisellä alkaa olla kokemuksia aistein näkymättömästä, ja monet järkevätkin ihmiset puhuvat enkeleistä kuten he aiemmin puhuivat kevätmuodista. Samalla ei ole ihme, että monet ihmiset ovat heränneet sisimmässään arvoille, jotka ovat kirjoituksen alussa mainittujen arvojen vastaisia.

Ihmiset nousevat kapinaan sen ihmisen puolesta, jonka he kokevat sisällään ja jota heidät on pienestä pitäen opetettu laiminlyömään. Ja: jota he itse ovat laiminlyöneet suurimman osan elämäänsä.

Herääminen

Herääminen voi tapahtua joko pakon edessä: enää ei voi jatkaa näin, tätä tietä pääsee vain tuhoon. Tai herääminen voi tapahtua hyvinvoinnin puolesta: mikä saa minut päivästä toiseen jatkamaan sellaista, jota en koe omakseni ja joka lisää pahoinvointiani?

Havahtumisessa ihminen alkaa katsella uusin silmin ja uudella asenteella ympärilleen. Ihminen huomaa, että elämä hänen ympärillään on muodostunut sellaiseksi kuin hän itse on sen elämällään tehnyt. Mikä tärkeämpää: hän voi alkaa luoda sitä uudestaan haluamakseen pienillä asioilla.

The order is
Rapidly fadin’
And the first one now
Will later be last
For the times they are a-changin’.

Bob Dylan

Ihmeiden aika

Mikä sitten on muuttunut? Ainahan on tapahtunut muutosta ja ainahan ihmiset ovat heränneet sille, mitä heidän sydämensä sanoo.

Niin, mutta ihmetykseni herättää kokemukseni ja tunteeni siitä, että muutos ei ole koskaan ollut näin nopeaa. Että maailma ei ole vastannut ihmisten sydämen valintoihin näin nopeasti ja jos voi sanoa: näin suurella innolla kuin tänään. Aivan kuin maailma odottaisi, että ihminen herää ja tekee oikeita valintoja elämänsä puolesta. Sitten ihmeet tulevat todeksi – katso ympärillesi.