KOULU!

by Mikko Taskinen

Viikonloppu meni aika tasan Koulussa http://www.kouluschool.org/.

Vaikka olen aika helposti kaikesta innostuva ihminen, tämä oli taas niitä hetkiä elämässä, kun sai tuntea olevansa monipuolisesti elossa.

Kenen idea?

Idea toisilta oppimisen karnevaalista, koulun vapauttamisesta oppimisen iloon ja ylipäänsä opettamisen ja oppimisen riemun palauttamisesta koulun ytimeen on aivan loistava. Ja tämä on vasta alkua.

Uskon seuraavaan: Ideat ovat olemassa vähän samaan tapaan kuin ihmisessä olevat mahdollisuudet ja paras – ne on löydettävä.

Usein ideoiden maailma on lähempänä, ideat ovat ’ilmassa’, josta joku ne nappaa. Joskus ne ovat vielä lähempänä eli ihmiset keskustelevat ja vuoro-vaikuttavat ja näistä toisinaan melko eteerisistä kutoiluista jonkun mieli tiivistää idean muidenkin ymmärrettävissä olevaksi paketiksi. Mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että idea olisi selkeä tai valmis tai edes idean äiti tajuaisi, mistä oikeastaan on kyse ja mihin kaikkeen idea voi johtaa.

Mutta tästä ideasta jotkut ottivat kopin. Ja vyöry alkoi tapahtua.

Yhteistyö = ihme tulee todeksi

Kuinka monta ihmistä tällaisen mahdollistamiseksi tarvitaan? Monta.

Se että innostuneet Demoslaiset saivat perinteikkään Helsingin Juhlaviikot –organisaation mukaan on jollakin tasolla ihmeistä ensimmäinen. Se että joku keksi ’vallata’ Lapinlahden maineikkaan mielisairaalan ja korjata sen ’pahaa karmaa’ tuomalla sisään ajan hermolla olevan impulssin, on ihmeistä toinen. Aalto-yliopiston ja Sitran mukaan saaminen on oma tarinansa.

Miten toinen toistaan paremmat voimat liittyivät yhteen ja todeksi tuleminen alkoivat olla totta.

Vapaaehtoistyössä…

Vapaaehtoistyö on tavallisesti aivan hitsin nastaa. Vaihteluna arjelle täällä bossi sanoo: mee sinne, hoida toi. Ja poika juoksee tuolien, mattojen ja radiopuhelimen perässä.

Varsinainen helmi sen ohella, että tuntee konkreettisesti olevansa avuksi ja tekevänsä hyvää, ovat kaikki ne ihmiset, joihin tutustuu tämän sattumahdollisuuden kautta, kun tekee heidän kanssaan töitä. Aivan mahtavia tyyppejä! Tulevat projektit kutsuvat.

… ja opettamassa

Opettajalle varsinainen momentum on tietysti päästä jakamaan tiedonjyviään auvoisina uutta tietoa janoaville oppilaille.

NOT.

Lakkasin jossain vaiheessa uskomassa puheen ja esitelmän autuaaksi tekevään voimaan. Vaikka ihminen saisi uusia ajatuksia ja hienoja oivalluksia, useimmat niistä katoavat päivän usvaan ellei niille tehdä jotain.

Olen alkanut uskoa enemmän

  • Kokemusten luomiseen tekemällä
  • Kokemusten jakamiseen
  • Aitoon dialogisuuteen ja vuoro-vaikuttamiseen

 

Kun saa itse tehdä, peilata kokemuksiaan ja jakaa ja kohdata niitä monesta näkökulmasta, tämä tapahtuma parhaassa tapauksessa johtaa siihen, mihin oppimisen tuleekin: muutokseen ja parempaan elämään.

Jos se vielä tapahtuu rennossa viiliksessä ja naurun säestämänä, muistijäljet elävät omaa iloista elämäänsä pitkään. Ja sieltä kumpuaa ennen pitkää jotakin sellaista, joka on todellista. Sellaista, joka sytyttää tahdon tehdä sen, mitä oikeasti soisi olevansa tekemässä.

Latasin Youtubeen videopätkän kurssilta: http://www.youtube.com/watch?v=ceijfI3U5x0&feature=youtu.be

Festarit

Sunnuntai oli festaripäivä. Juhlapäivä, sillä mikä antaa parempaa aihetta juhlaan kuin oppiminen? Pyhäpäivä? Kyllä, siihen kaikki uskonnotkin alun perin perustuivat: sisäisten harjoitusten polkuun ja kilvoitteluun – ja oppimiseen.

Hienoja poimintoja lauantain oppitunneista. Iloista meininkiä ja rento tunnelma ja kaiken kruunasi piknik, musiikkia ja vapaaehtoisia puheita. Jotenkin sellainen itsestään selvä fiksujen ihmisten tuleminen yhteen uuden impulssin äärellä.

Päivän päätteeksi oli aika kiittää kaikkia. Kysyin, mitä seuraavaksi. Tähän ei vielä ole vastausta ja hyvä niin. Aika on muutoksen eikä kukaan vielä tiedä, missä ja millaisia muotoja se ottaa. Olennaista on se, että jokin uusi on tullut mahdolliseksi. Vuoropuhelu maailman kanssa alkakoon: tervetuloa tulevaisuuteen!

 

Mainokset