Harjoittele myönteisyyttä

by Mikko Taskinen

Huomasin jälleen kerran työpajaa vetämässäni, että paljon on vielä opittavaa. Yksikin harjoitus paljastaa sen. Työ tekijäänsä neuvoo – totisesti.

Harjoitusten monikerroksellisuuden ja moniulottuvuuden ymmärtää parhaiten silloin, kun kuuntelee, miten eri tavoin ihmiset ymmärtävät ne.

Taipumusta synkkyyteen

Alun perin myönteisyysharjoitus syntyi tarpeeseen, joka on ilmeinen: jokaisella on taipumus synkkyyteen, mustaan ja pimeään, joka vie joissakin hetkissä mennessään.

Tälle luonnolliselle kululle voi tehdä jotakin – harjoitella. Harjoitus on yksinkertainen: löytää yksi positiivinen puoli asiasta, tilanteesta, toisesta ihmisestä tai itsestä. Kun löytää yhdenkin, pimeä menettää voimansa. Varsinkin suhteessa itseen harjoitus on aluksi aitoa voimien taistelua.

Tämä on täsmäharjoitus. Kaikki ei ole hyvää, mutta kaikessa on jotakin hyvää. Kun hyvän poimii harjoituksen avulla esiin, oma olo helpottuu. Samalla kuormittuminen vähenee. Samalla ylittää luonnollisen ja kokee hetken olevansa vähän enemmän ihminen ohjatessaan mieltään ja itseään.

Tasapainon voimaa

Harjoitus toimii samalla oman olotilan tasapainottajana.

Tunteet tulevat ja menevät. Ellen ole hereillä, niistä jotkut vievät mennessään ja pois tasapainosta.

Myönteinen katse asiaan muuttaa tämän sattumanvaraisen tapahtuman ja sen seuraukset olotilaan sellaiseksi, että minulla on mahdollisuus valita. Ja jos saan itse päättää, valitsen mieluummin jotakin, joka antaa minulle oikeasti tilaisuuden valita ja toimia valintani mukaisesti.

Irtipäästäminen

Kolmas näkökulma harjoitukseen on sen voimassa auttaa päästämään irti.

Erilaiset mielikuvat, ajatukset ja tunteet jäävät toisinaan pyörimään mieleen kuin kehä. Erilaisilla tapahtumilla, kohtaamisilla ja sanomisilla ja asennoitumisilla on sama vaikutus. Negatiivisuudessaan ne kuormittavat ja painavat alas. Loukkaantuminen tai itsesyytökset tehdyistä virheistä – useimmat tuntevat ne.

Tuon kulun tunnistaminen, näkeminen ennen kuin ollaan alhaalla, on havaintoharjoitus. Sitä seuraa tuon myönteisen näkeminen missä tahansa, mikä kohtaa itseä ulko- tai sisäpuolelta. Kun onnistun siinä, on helpottavaa tuntea, miten ajatusten ja tuntemusten voima hellittää ja olen voimaantunut jatkamaan sitä, mitä oikeasti halusin tehdä.

Otankin vastuun

Törmään jatkuvasti siihen lapsenomaiseen asenteeseen, jonka mukaan levitellään käsiä ja todetaan, ettei tälle mitään voi.

Voin kuitenkin ottaa itsestäni otteen, suoristaa selkäni ja suostua ottamaan vastuun omasta elämästäni ja kaikesta siitä, mikä sisälläni liikkuu. Vastuun tunne on iso.

Se on kuin peiliin katsominen sen sijaan että etsii syyllistä itsensä ulkopuolelta. Se on helpottavaa, koska on vain voitettavaa.

Ja mikä parasta, kaikki voi alkaa pienestä harjoituksesta: näen kulkevani elämän ansaan ja ohjaankin mieleni parempaan.

Pieni bonus

Tämä pieni tahdonele muistuttaa kaikessa suuruudessaan ja tahdonomaisuudessaan sitä asennetta, jolla taiteilija rakastaa työskentelyään ja urheilija harjoittelemistaan.

Samalla se uuden mahdollisuuden huomaamista jokaisella harjoituskerralla. Mahdollisuus tarjoaa tilaisuuden alttiuteen sille, minkä ohitti aiemmin huomaamatta.

Yksinkertaista, ei aina helppoa mutta omaa tahdonvoimaa vahvistavaa. Ja siitä tulee hyvä olo koko päiväksi.

 

Mainokset