Ne hyvät tavat

by Mikko Taskinen

Eestiläinen ystäväni kertoi, miten hän lapsena katseli Tallinnassa kylmissään käsiään hihoihinsa piilottelevia neuvostosotilaita. Talvi oli tullut jo syyskuun lopussa, mutta komentotaloudessa talvivarusteet jaettiin vasta 5. lokakuuta.

Tässä kohtaa kuuluu hymähtää neuvostojärjestelmän typerälle jäykkyydelle. Mutta saman tien voin kysyä itseltäni: missä jamassa on sisäinen komentotalouteni?

Kaikki valta neuvostoille!

Kun havainnoin omia tapojani, huomaan, että niiden muodostumiseen riittää yksi kerta. Varsinkin, jos asia mistä tahansa syystä tuottaa mielihyvää, tapa alkaa toistua, koska ’kaikki minussa’ haluaa sitä lisää. Valta siirtyy monimutkaisille sisäisille neuvostoille, jotka alkavat hallita. Jokainen toisto vahvistaa niiden valtaa. Ja jos ne saavat yksin päättää, kenelläkään muulla ei valtaa olekaan. No, kuulostaako tutulta?

Näyttökuva 2013-10-08 kohteessa 5.58.26

Parhaimmillaan tavat tuovat helpotuksen elämään: helpommin, nopeammin, varmemmin. Asiat saa hoidettua tehokkaammin ja järkevämmin. Ja ennen kaikkea: jää aikaa muuhun, tärkeämpään ja siihen, mitä oikeasti haluaa tehdä. (Ja liian usein johonkin aivan turhaan, vai?)

Huonoimmillaan tavat ovat huonoja tapoja. Ne tähtäävät hetkelliseen mielihyvään, mikä syö miestä ja kuristaa ankaralla otteella. Tapoja, jotka johtavat arkiseen ja toistuvaan riman alittamiseen ja alisuoriutumisen kehään.

Ja sitten vielä tämä: Kerran hyvistä tavoista muodostuu aikaa myöten huonoja, jos niitä ei muista päivittää. Elämä virtaa: kerran hyvä ei ole ikuisesti hyvä. Päivittämisen ohella olisi hyväksi tietoisesti luoda uusia tapoja.

Tietoiseksi tuleminen

Sanotaan, että ihminen ajattelee noin 60000 ajatusta päivässä. Sanotaan, että 10000 tapaa ja tottumusta pyörittää ihmisen jokaista päivää.

Herääminen: Millaisessa unen kaltaisessa tilassa tietoisuuteni oikeastaan on? Mihin nämä päivät oikein menevät?

Näyttökuva 2013-10-07 kohteessa 23.06.50

Aktiivinen haluni tulla tietoiseksi kohtaa vastarintaa: Se on vaivalloista. Se ei usein ainakaan aluksi ole välttämättä palkitsevaa. Siinä joutuu poistumaan osaamisalueeltaan. Tietoiseksi tuleminen kohtaa kynnyksen tai muurin, jonka ylittämiseen enempää motivaatio kuin sisäinen voimakaan harvoin yltää. Vaikealta tuntuu.

Ja sitten vielä elämä on ankara: tietoisuuden osittainenkin herääminen johtaa siihen, ettei se anna rauhaa. Levottomuuden tai hämmennyksen tila tarjoaa kaksi vaihtoehtoa:

  • jatkan eteenpäin ja vahvistan tietoisuuttani
  • painan heräämässä olevan tietoisuuteni takaisin uneen.

Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää toistaiseksi suositummalta. Mutta ajat muuttuvat.

Hyviä tapoja

Omia tapoja voi arvioida seuraavilla kysymyksillä:

  • Vievätkö tapani kehitystäni eteenpäin?
  • Antavatko ne minulle tilaa toteutua siinä mitassa kuin tahtoisin?

Jos vastaus on kumpaan tahansa kysymykseen kyllä, kyseessä ovat hyvät tavat.

Omien tapojen laadukkuutta voi arvioida suoremminkin: Minkälaista oloa ne synnyttävät. Millaista energiaa ne luovat. Olenko tapojen myötä paremmin itsessäni ja tunnistanko paremmin oman sisäisen voimani.

Jos omien tapojensa tarkkailukin kuulostaa vaivalloiselta, voi lohduttaa itseään: Yhdenkin tavan havaitseminen alkaa muuttaa suhdetta tapoihin. Tie avautuu mihin tahansa muutokseen. Ja muutoshan ei ole muuta kuin sitä, että myötäelää elämää.

P.S. Ne hyvä tavat on 70-luvulla ilmestynyt käyttäytymis- ja tapaopas. Ajatella, jos 2010-luvulla kirjoitettaisiin opas hyvään sisäiseen käyttäytymiseen. Haluaisitko sinä olla projektissa mukana?

Mainokset