Peilaus

Esittelin alla olevan kuvan Paremmaksi tyypiksi paremmassa työelämässä –kirjan julkistamistilaisuudessa. Avaan tuon kuvan taustalla olevia ajatuksia tässä ja tulevan torstain bloggauksessani.

Elämä voi olla enemmän

Perimä. Jokaisen ihmisen kohtalo on syntyä johonkin perimävirtaan. Ihmisen saama perimä antaa puitteet elämisellä ja tiettynä ihmisenä olemiselle.

Ympäristö. Ihminen syntyy tiettyyn kasvuympäristöön, joka antaa ihmiselle eväitä elämään. Ja joka ehdollistaa ihmisen sekä hyvälle että huonolle.

Havahtumisen kynnys. Raja, jonka ihminen ylittää silloin kun hän ylittää itsensä.

Mahdollisuudet, potentiaali. Ihminen voi alkaa vähitellen tunnistaa ja tunnustaa itsessään olevan enemmän kuin mitä itse on tajunnut ja ympäristö on antanut ymmärtää. Ihmisessä on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joista ihminen tulee tietoiseksi vasta, kun ihminen ryhtyy tekemään asioille jotakin.

Autenttisuus. Ihmisessä oleva aito ja alkuperäinen ja paras puoli. Ylittäessään itsensä ihminen tulee tietoiseksi siitä puolesta itseä, mikä ei ole opittua ja omaksuttua. Vasta tutustuessaan autenttisuuteensa, ihminen voi antaa parhaansa loistaa.

Ennen kuin ihminen ylittää tuon rajan, ihminen elää puolikasta elämää, usein perimän ja ympäristön tuotteena. Elää ’vajareilla’, kuten Jukka-Poika kuvaa laulussaan ’Potentiaali’.

Kun ihminen ylittää tuon rajan, elämä täydentyy kokonaiseksi. Ihminen alkaa kirjaimellisesti luoda itseään ja omaa elämäänsä, ja hänen elämästään tulee päivä päivältä enemmän hänen itsensä tekemä luomus.

Kuusi polariteettia

Joista tässä ensimmäiset kolme:

Ulkoinen – Sisäinen.

Kun ihminen elää perimän ja ympäristön tuotteena, elämä rakentuu ulkoisista asioista. Niihin hän kiinnittää huomionsa, ne vievät häntä ja niihin hän myöskin usein takertuu.

Kun ihminen ylittää kynnyksen sisäiseen maailmaansa, ulkoiset asiat säilyttävät merkityksellisyytensä, mutta niiden rinnalle tulee muita tärkeitä asioita ja arvoja. Mikä tärkeintä, sisäiset arvot alkavat aiempaa enemmän johtaa ja ohjata ihmisen toimintaa.

Normaali – Paras.

Ympäristön ja perimän ohjatessa ihmisen elämää ihminen omaksuu kulttuurista asioita niitä kyseenalaistamatta. Ihminen tyytyy normaaleihin asioihin ja hakee myös arvoilleen vahvistusta ympäristöstä.

Ihmisen löytäessä kosketuksen parhaaseensa, hän löytää sisältään merkityksellisiä, omia arvoja. Näitä arvoja toteuttaessaan ihminen alkaa loistaa parastaan. Jokainen ihminen on paljon enemmän ja parempaa kuin osaa kuvitellakaan.

Unessa – hereillä.

Perimän ja ympäristön tuotteena ihminen voi elää unessa kohdusta hautaan kertaakaan kyseenalaistamatta elämäänsä ja kysymättä merkityksellisemmän elämän perään. Elämän uni jättää jälkeensä usein elämätöntä elämää ja toteutumattomia toiveita.

Havahduttuaan ihminen alkaa ensin tulla tietoiseksi ja sitten johtaa elämäänsä tästä tietoisuudesta käsin. Ihminen alkaa olla hereillä elämän eri tilanteissa niin itsensä kuin omien tarpeiden kuin toisten ihmisten ja heidän tarpeidensa suhteen. Hän myös kykenee paremmin vastaamaan näihin tarpeisiin.

(loppuosa torstaina)