Peilaus

Kun pieni lapsi saa aikansa seurata aikuisen tai vanhemman sisarensa puuhia, syntyy luonnostaan kysymys: ”Voinko auttaa?” Tarpeessa olla avuksi on jotakin alkuperäistä.

Tahdon hämärä

Tämä aito, antaumuksellinenkin tahto hämärtyy vuosien lisääntyessä. Lopulta ihminen saattaa olla tilanteessa, jonka Joseph Loseyn elokuvan The Servant päähenkilö lausuu julki:

”Palvelija? En minä ole kenenkään palvelija!”

Lapsen taipuisan niskan tilalle tulee jäykkäniska, joka taipuu palvelemaan ensisijassa omaa etua. Huomaamatta alkuperäisestä pyyteettömyydestä jää vähän jäljelle.

Tahto kiinnittyy uudella tavalla maailmaan. Haluelämän voimistuminen ja eriytyminen voimistaa itsekkyyttä ja egoa, palvelemisen vastakohtaa.

Maailma pyörii… jotenkin

Koko nykyaikainen maailma työnjaosta lähtien perustuu toisten tarpeiden tyydyttämiseen. Siitä saatava korvaus auttaa hankkimaan tyydytystä omille tarpeille. Me palvelemme toisia jotta he voisivat palvella meitä. Ja luotamme siihen, että näin tapahtuu, joka päivä.

Nämä ovat olosuhteet, joiden suhteen toimivassa tahdossa on jotakin sokeaa ja sattumanvaraista. Siksi se ei ulotu aina kovin kauas minimistä.

Arkisissa tilanteissa palvelemista voi arvioida seuraavilla kysymyksillä:

• Oliko palvelua?
• Sainko osakseni palvelua?
• Palveltiinko minua?

Kun tulee aidosti palvelluksi, se jää pitkäksi aikaa mieleen. Niin harvinaista se edelleen on. Ja samalla se herättää kysymyksen: millainen palvelija itse olen?

Palvelijan idea

Keitä olen palvelemassa ja mitä varten? Tämä on avainkysymys, josta kaikki lähtee ja johon kaikki aina uudestaan palaa. Jo siksikin, että tätä kysymystä voi syventää loputtomasti: mitä oikeastaan olen maailmassa tekemässä?

Miten teen itsestäni paremman palvelijan?

• Tulen entistä paremmaksi siinä, mitä teen ja mitä olen.
• Liitän itseni ja intohimoni asian tekemiseen.
• Ymmärrän joka päivä käytäntöön asti, että olen vastaamassa ihmisten tarpeisiin ja yritän vastata niihin kussakin tilanteessa kunkin ihmisen kohdalla mahdollisimman hyvin. Usein auttamalla heitä tulemaan paremmiksi.

Olen joka päivä oppimassa paremmaksi palvelijaksi. Oppiminen liittyy itsetuntemukseen. Yhtäältä siten, miten voin oikeasti olla avuksi. Toisaalta siten, millaisia esteitä minun on raivattava palvelemisen asenteeni tieltä.

Mitä paremmin tässä onnistun, sitä enemmän se lisää myös omaa onnellisuuttani. Yksinkertaista mutta ei aina helppoa. Hyveiden harjoittamisessa näin on usein.