Peilaus

Ylimielisyyden perusongelma on sama kuin minkä tahansa porvarillisuuden: halu järjestää niin ulkoiset ja sisäiset asiat ja olosuhteet siten, että ne häiritsevät omaa rauhaa mahdollisimman vähän.

Mikä ongelma tästä seuraa? Se, että luontaisen häiriön torjumiseen kuluu kaikki se energia, jonka voisi käyttää elämiseen ja sen luomiseen. Ja varsinkin oppimiseen, joka puolestaan luo elämälle merkityksiä.

Oppiminen

Oppiminen on hetkellistä turvallisuuden tunteesta irtipäästämistä. Annan vanhan mennä, teen tilaa uudelle, muutan käsityksiäni ja annan itseni muuttua. Tai kuten Pekka Pohjakallio toteaa Ylen haastattelussa:

Vanha tieto on vaarallista ja vanhat tavat ovat vaarallisia. Hirveän monet asiat, mitä teemme, ovat kyllä syntyneet oikeaan tarpeeseen. Me vaan teemme niitä edelleen, vaikka tarve on kadonnut.

Miksi muuttaisin käsityksiäni? Mikä saisi minut muuttumaan?

Oppiva elämänasenne on vaativa monesta syystä. Se kolkuttaa oikeasti niihin elämän peruskysymyksiin, jotka edellyttävät vastauksia elämän mielekkyydestä, merkityksestä ja tarkoituksesta.

Elämästä voi nauttia monella tavalla. Ja elämää voi elää täysillä tai himmaillen. Suhde muutokseen ja muuttumiseen on avainasemassa. Siihen voi suhtautua pakkona ja pahana jota vastustaa tai toivottaa sen tervetulleeksi ja olla jopa aktiivinen sen suhteen.

Suhteesta, suhtautumisesta ja asenteesta riippuu elämässä todella paljon. Olosuhteet ja varsinkin lähtökohdat on annettu. Mitä niistä teet ja luot, mihin niistä tavoittelet, kurotat, ulotut – siinä luot elämäsi.

Päivittää

Käsitykset vanhenevat ja ne alkavat haista. Ja saattaa olla, että niiden hajun tunnistaa ja huomaa lähipiiri ennen itseä.

Mitä on asenteiden, mielikuvien ja käsitysten päivittäminen? Se on

• Niiden huomaamista eli niistä tietoiseksi tulemista
• Niiden tarkkailemista
• Kokeilua, leikkimistä, pyrkimystä muuttaa niitä toivottuun, omia päivitettyjä arvoja ohjaavaan suuntaan = harjoittelemista tässä ja nyt
• Niiden peilaamista = reflektoimista säännöllisesti

Osaamisalueelta oppimisalueelle ponnistaminen on nöyrtymistä. Mistä puolestaan seuraa, että ”tärkeänä” oleminen ja typerä pöyhkeys joutuvat väistämään.

Ruumiit

Vanhojen mielikuvien ongelma ei ole pelkästään se, etteivät ne vastaa todellisuutta vaan ennen kaikkea se, etteivät ne toimi. Yritys vääntää todellisuus ja sen toiminta omien mielikuvien mukaiseksi on todellinen energiasyöppö.

Vanhojen mielikuvien mukana raahaaminen on ruumissaatto. Ne ovat kuolleita ja niiden kuolonkalmo on jäykistynyt aikaa sitten. Kun yrität muuttaa käsityksiäsi, tunnetko niiden kalmankouran pidättävän sinua?

Tähän törmää elämässä usein: ihminen harvoin ymmärtää, millaista taakkaa hän kantaa ennen kuin siitä luopuu.