Peilaus

Ihmiset voi jakaa kahteen ryhmään: Toisia jännitys pääsääntöisesti häiritsee tai jopa lamauttaa. Toisia se innostaa parempaan suoritukseen. Kumpaan sinulla on enemmän taipumusta?

Jäntevyyden eli mukautetun jännityksen avulla kykenemme helposti vastaamaan ja reagoimaan meitä vastaan tuleviin tilanteisiin ja uhkiin. Erilaisissa tilanteissa tapahtuu automaattisesti jännittyminen ja rentoutuminen – tahdosta riippumattomasti. Tilanteen lauettua jännitys purkautuu itsestään.

Mukauttamattomassa jännityksessä jännitystila jää pysyväksi. Sekä keho, erityisesti lihakset, ja mieli jäävät jännitystilaan. Tästä syntyy toisinaan noidankehä: ihminen huolestuu ja alkaa pelätä oireita ja jännitys lisääntyy. Mieli aiheuttaa itse esteen ja lisää kuormitusta: ihminen alkaa pelätä pelkoaan, ahdistuu omasta ahdistuksestaan jne.

Jännittyneessä tai stressaantuneessa tilassa ihminen alkaa välttää kaiken uuden kokeilemista. Samalla hän helposti välttää itsessä nousevien asioiden kohtaamista ja samalla parhaan esiin tulemista ja toteutumista. Jännittynyt/stressaantunut/kiireinen(kireinen) ihminen ei luo uutta. Aivot etsivät turvallisuutta eli samoja polkuja: kerran luotuja käytänteitä, tapoja, tottumuksia, rutiineita. Oppiminen ja uusien tapojen luominen jäävät.

Miten haastaa rajansa, sen sijaan että rajaa haasteensa?

Keinoja vaikuttaa tilanteeseen ovat esimerkiksi Pysähtymisharjoitus, asioiden tarkasteleminen sellaisenaan lisäämättä asioihin omia tulkintojaan sekä aistia ja kokea oma kehotuntemus siinä hetkessä. Myös päätös olla uskomatta kaikkia ajatuksiaan auttaa. Samoin tietoinen tilanteeseen vastaaminen reagoinnin sijasta – luoda itselleen aikaikkuna ennen vastaamista.

Liikunta, oman hyvältä tuntuvan liikuntamuodon toteuttaminen on paras tapa purkaa stressiä ja kehoon kertyvää kuormitusta. Hyvänä kakkosena tulee oman mielen rauhoittaminen ja suhteen luominen siihen, mieluiten monta kertaa päivässä.

Ajan ja tilan raivaaminen järkevämmille työtavoille luo mahdollisuuksia uusien haasteiden kohtaamiseen.

Itseensä tutustuminen ja itsensä kuunteleminen auttavat riittävän energiantason luomisessa ja ylläpitämisessä. Myös tiedosta on hyötyä: mikä persoonallisuustyyppi olet, millainen taipumus reagoida/ajatella tietyissä tilanteissa jne. Kun ihminen tiedostaa oman yksipuolisuutensa, hän voi harjoitella sen tasapainottamista erilaisissa arjen tilanteissa sen sijaan että hän toistamisellaan vahvistaa yksipuolisuuttaan.

Vastustamisen lopettaminen eli hyväksyminen lisää rentoutta. Aivan samoin kuin harjoiteltu kyky aistia koko kehonsa tuntemuksia samanaikaisesti. Rutiinit auttavat jännityksen purkamisessa ja rentoutumisessa. Löydä itsellesi parhaat käytännöt. Ja ole hereillä: kehitä niitä paremmiksi.

Vaikka itsestä tietoiseksi tuleminen ja harjoitteleminen ovat hyvin vakavia asioita, rennossa tunnelmassa oppii eniten ja se lisäksi tuntuu hauskemmalta.

Lähde liikkeelle ilosta, jousta polvista, siitä se lähtee!