Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: hyväntahtoisuus

Vähän parempaa

Kävin kerran pitkän keskustelun erään toimitusjohtajan kanssa, joka oli erityisen kiinnostunut toiminnan kehittämisestä. Pyysin häntä keskustelun päätteeksi summaamaan hänen mottonsa. Hetken mietittyään hän vastasi: ”Vähän parempaa.” Ja jatkoi: ”Se kuulostaa vähään tyytymiseltä, mutta jos suurin osa meistä täällä tekisi yhdenkin asian tänään vähän paremmin kuin eilen, tämä homma lentäisi verrattuna nykyiseen.”

Mieleeni muistui tarina shakkipelin keksijän palkkiosta.

Mistä voisi olla kyse? Ainakin tietoisuuden tason nostamisesta ja heräämisestä.

Jokaisesta yrityksestä löytyy kahdenlaisia tyyppejä:

·     Niitä, jotka katsovat ensin, mitä saavat ja antavat sitten (jos).

·     Niitä, jotka antavat ensin ja katsovat sitten, mitä siitä seuraa.

Jälkimmäiset menestyvät tavallisesti paremmin. Elleivät tuossa yrityksessä, niin seuraavassa, jossa heidän paikkansa oikeastaan on. Kyse on asenteesta ja otteesta elämään ja itseen. Ja siitä, kuinka paljon heillä on valtaa oman toimintansa ja mielensä ohjaamiseen. On menestyjiä, jotka käyvät luovasta esimerkistä parempaan ja ennen kaikkea kokonaiseen.

Mikä sitten voisi olla vähän parempaa? Sellaista, johon jokainen pystyy kun yrittää.

·     Asioiden tekeminen kerralla oikein ja sovitussa aikataulussa. Ja – mikä yllättävän vaikeaa – puheeksi ottaminen, jos ei onnistu tai on muutostarpeita.

·     Vastuu oman työnsä tekemisestä ja sen tuloksista.

·     Ystävällisyys ja hyväntahtoisuus – toisen hyväntahtoisuus on lähtökohta ja oma käyttäytyminen on vähän hyväntahtoisempaa.

·     Yhteisen tunteen kokeminen ja luominen. Tarpeeton erillisyys, vastakkaisuus ja muu ihmisiä erottava on mahdollista ylittää kerran päivässä.

·     Itsetuntemuksen kehittäminen siten, että ymmärtää paremmin oman osansa ja osuutensa kokonaisuudessa, jotta toisten ihmisten auttaminen helpottuu.

Muutosten ei tarvitse olla isoja, jotta ne ovat todettavissa suhteessa asiakkaisiin ja tulokseen. Jokainen voi osallistua & yhdessä se on hauskempaa.

Mikä olisi teidän pienin seuraava askel? Kysyy Mikko@Peilaus

Hyvän edistäjät

Mikä sinussa edistää hyvää? ystäväni kysyi minulta, kun olin aikani innostunut puhumaan hyveistä, tavoista ja lempiaiheestani harjoittelemisesta.

Sauhuamisen keskelle ufon lailla laskeutunut kysymys sai mieleni puolustuskannalle eli sille tuli mieleen vain latteuksia:

  • Nautinto
  • Ilo
  • Hyvät ihmiset
  • Se että saa tehdä mitä haluaa
  • Se että saa olla se mitä on

Samalla vauhdilla olisi ollut helppoa jatkaa luetteloa. Hetken sit back palautti järjen valon takaisin ja auttoi ymmärtämään, että vastakohdat auttavat yhtälailla hyvän edistymisessä vaikka prosessi onkin tällöin toinen.

  • Kipu
  • Suru
  • Ikävät ihmiset
  • Se ettei saa tehdä mitä haluaa
  • Se ettei saa olla se mitä on

Kun olin päässyt tähän oivallukseen, seuraava oli jo tulossa:

  • Ihminen kestää rajallisesti nautintoa mutta rajattomasti iloa.
  • Maailma herättää hyvään – usein poikkeuksen tai yllätyksen kautta, kivun tai ilon.
  • Hyvän mahdollisuus elää toteutumisessa mutta myös toteuttamatta jäämisessä.
  • Usein vasta kärsimys luo mahdollisuuden syvempään myötätuntoon.
  • Jokaisella kohtaamisella on oma osansa siinä, mitä voin oppia toiminnastani.

Ihmiset ovat erilaisia eikä ihmisestä tiedä. Ihmisen yksinkertaistaminen ei ole vain pinnallista vaan myös lamauttavaa. Ja silti on selvästi joitakin hyveitä, jotka innostavat minua hyvän edistämisessä:

  • Uteliaisuus, kiinnostus oppimiseen.
  • Hyväntahtoisuus ja hyvän tekeminen, hyvä synnyttää hyvää.
  • Kiitollisuus, ainoa järkevä asenne elämään.
  • Hymy ja nauru tuovat usein taivaan tähän hetkeen.

Vaikka nuo ovat asenteita, usein niiden harjoitteleminen luo olosuhteita, joissa ne toteutuvat silloinkin, kun ei muuten jaksaisi.

Tykkään

Ihmiset muistavat monenlaisia hetkiä lapsuudestaan. Milloin oppi lukemaan. Milloin oppi ajamaan polkupyörällä. Sisäisten asioiden muistaminen on vaikeampaa. Esimerkiksi: milloin lakkasi rakastamasta itseään.

Näyttökuva 2014-10-07 kohteessa 11.39.45

Ihmisen on tavallisesti rakastettava itseään kyetäkseen rakastamasta toisia. Koska itsensä rakastaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvyys vaan monen kohdalla näkyvästikin todella vaikeaa, luulisi, että ihmiset panostaisivat siihen ja sen kohentamiseen paljon nykyistä enemmän. Näin ei kuitenkaan juuri käy.

Miksi ei?

Sisäinen havahtuminen edellyttää havaittavaa ärsykettä. Ellei tiedä, että asialle voisi itse tehdä jotakin, sitä ei myöskään havaitse. Ja vaikka havaitsisikin, projekti tyssää tavallisesti siihen, ettei tiedä mitä tekisi. Avuttomuuden tunteen kanssa on ikävä elää – siis parempi, ettei koko asiasta tiedä mitään.

Rakasti itseään tai ei, se vaikuttaa moneen.

  • Palaute. On helpompi antaa myönteistä ja kannustavaa palautetta, jos pitää itsestään niin paljon, että osaa nauttia työnsä hedelmistä ja antaa kredittiä itselleen. Ilman muttia.
  • Oleminen. Toisten ihmisten kanssa luonnollinen, päkistämätön itsenä oleminen tuntuu muistakin luontaiselta, jos tykkää itsestään sellaisena kuin on. Häpeämättä.
  • Auttaminen. Kun rakastaa itseään, on mistä antaa toisillekin. Noin vaan.

Kaikki peilautuu itsestä eli siitä millainen suhde ja yhteys itseen on. On mahdollista harjoitella eli toistaa ja vahvistaa niitä asioita, jotka auttavat itsensä rakastamisessa. Tai vahvistaa sitä sisäistä häpeäpuhetta, joka pienentää itseä ja vie vähänkin itseluottamuksen: ”Mokasin taas! Olen minä kyllä tohelo!”

Hyväntahtoisuus ja kärsivällisyys myös itseä kohtaan ovat hyveitä, varsinkin matkalla itsensä tuntemiseen.

Sisäinen nousukausi

Minusta kannattaa olla hyväntahtoinen ja hymyillä ja nauraa paljon.  Se tavallisesti luo hyvää ilmapiiriä ja kutsuu toisiakin ymmärtämään käytännössä makean elämän arvon.

Maailma on antanut ja antaa minulle enemmän kuin koskaan pystyn antamaan sille takaisin. Se antaa syyn hymyillä ja yrittää antaa ihmisille sitä, mikä minussa on parasta.

Mikä on parasta? Se missä olen hyvä ja missä näkyy tahtoni ja haluni kehittyä paremmaksi. Kehitystahto muuttuu harjoittelemisen myötä kehityskyvyksi.

Näyttökuva 2014-05-26 kohteessa 22.28.47

Tästä näkökulmasta yksi asia saa minut haikeaksi. Se, että hyvät ihmiset vähättelevät juuri eniten sitä, mistä heidän pitäisi olla kaikkein ylpeimpiä ja missä heidän parhaansa saa tilaisuuden loistaa maailmaan.

Suuri syy on mielestäni kasvatuksessa ja sen seurauksena ympäröivien ihmisten nuivissa asenteissa, jotka sisäistettyään ihmiset häpeävät sitä,

  • mikä tekee heistä yksilöitä
  • mikä erottaa heidät kaikista muista
  • mikä on heissä paras ja kallisarvoisin
  • mikä tekee heistä kaikkein eniten toisille ihmisille.

Tämän tilan haluan muuttaa. Maailmassa on seitsemän miljardia ihmistä. Haluan muuttaa näiden yhdeksän miljardin kohtalon.

Näyttökuva 2014-05-27 kohteessa 7.22.52

Paras ihminen astukoon esiin! Tai niin kuin Dreamdo:n superillassa viime viikolla julistin lavalta: Sisäinen nousukausi on alkanut!

Can you dig it?