Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Tag: innostuminen

Sähköistyminen

Elämässä vaihtelevan innostumisen ja tylsistymisen taustalla on usein voima tai voimattomuus kytkeytyä todellisuuteen.

Näyttökuva 2014-11-25 kohteessa 11.07.42

Ja kun haluaa, kyse on tavallisesti pienestä ponnistuksesta tuon yhteyden luomiseksi. Vieno askel ulos mielen vankilan avoimesta ovesta, ja yhtäkkiä tunnelma on toinen.

Innostuminen on uudelleen löytämistä. Ennen kaikkea uuden suhteen ja uuden yhteyden löytämistä. Tähän hetkessä kytkeytymiseen liittyy usein avautuminen ja toisinaan antautuminen kohtaamiselle, tilan tekeminen ja pienen särön salliminen mielen kelmeään pintaan.

Tästä tapahtumisesta seuraava innostumisen skaala on laaja ja kokemukset usein ihmisen itsensä näköisiä.

  • Yksi laskee saappaansa suon vihreälle sammalmättäälle ja kokee ekstaattisen yhteyden luonnon ja sen voimien kanssa.
  • Toinen tuntee syvien maailmansalaisuuksien avautuvan sinfonian sävelten, rytmin ja harmonian puhutellessa hänen sieluaan.
  • Kolmas löytää itsensä ja elämänsä kirjasta, jossa kirjailija kuvaa juuri häntä kuvatessaan elämää kaukana täältä.
  • Neljäs kohtaa ihmisen, ja kohtaamisen seurauksena moni asia saa uuden merkityksen ja järjestyksen.
  • Viides havahtuu työnsä merkityksellisyydelle kohdatessaan asiakkaan silmien loisteen.

Elämässä on paljon toistuvia asioita. Uuden suhteen luominen tuttuun asiaan sähköistää olemisen. Samalla tapahtuu latautuminen, kuin olisi yhteydessä voimanlähteeseen.

Mikä on se pieni liikahdus mielessä?

Saman esineen katsominen toisesta näkökulmasta? Saman ihmisen kohtaaminen toisessa ympäristössä?

Vaiko oman mielen yllättävä törmäyttäminen olosuhteissa, jotka ovat todellisuudessa aina uusia ja kaiken takana onkin suostuminen tuohon uuteen?

On hetkiä, jolloin haaveilen tästä: Omasta mielestä murtautuminen sanoilla, jotka oikeasti ulottuisivat mielessä liikkuviin asioihin ja jotka samanaikaisesti ulottuisivat toiseen ihmiseen.

Hetki, jolloin saa olla kipinöiden oma.

Mainokset

Syty, pala, sytytä

Ihmiskunnan suurimpia keksintöjä on tulitikku. Siinä ihminen on tehnyt luonnossa sattumanvaraisesti tapahtuvasta syttymisestä järjestelmällistä: tikun leimahtamisesta seuraa palaminen ja palava tikku sytyttää mitä ikinä tarpeen.

Näyttökuva 2014-02-27 kohteessa 18.32.03

Kömpelö vertaus ihmiseen palvelee tässä tarkoitustaan: miten sattumanvaraisesta syttymisestä, innostumisesta voi tehdä järjestelmällisempää?

Miten sytyt?

Onko sinussa sellaiset ainesosat sellaisessa suhteessa, että lämpenet ja innostut vähäisestäkin kitkasta? Mikä saa (läsnä)olosi, mielialasi, elämisentunteesi, energiasi ja voimasi tähän optimitilaan?

Sillä: optimitila arjen keskellä on harvoin todellisuutta. Siksi vain olosuhteista riippumaton sisäinen elämä eli tietoinen kyky ja voima ohjata itse muualle kuin mihin olosuhteet veisivät, ratkaisee. Muutoin on ulkoisen armoilla, eikä se ole useinkaan sytyttävää.

Edellä mainittujen ainesosien huolehtimisesta ja ylläpitämisestä on kyse.

  • Voinko olla aktiivinen ja hereillä
  • Olenko palautunut ja minulla on voimaa innostua
  • Olenko päästänyt irti niin, että voin olla hetkessä ja energinen

Ellen järjestä sisäisiä elämääni ja olosuhteitani, minusta on siihen vain silloin, kun osaset sattuvat kohdalleen.

Mikä saa sinut palamaan?

Asialle palaminen on sitä, että kykenee ylläpitämään liekkiään, innostumistaan. Tämä tapahtuu helpoiten ja onnistuneimmin siten, kun kykenee liittämään itsensä siihen mille palaa. Parhaimmillaan nämä ovat sama asia.

Palaminen on ’staying poweria’: asiassa ja asian ääressä pysymistä. Samalla se on todelliseen lähteeseensä itsensä liittämistä ja asiasta saman ytimen ja merkityksen löytämistä. Eli onko asialle minulle jokin tarkoitus.

Samalla se on tahdon päätös: tämän otan asiakseni, tähän sitoudun. Sitoutuessani löydän uusia teitä siihen, miten liityn siihen.

Bonuksena palamisessa vapautuu lämpöä ja valoa – olennaisia tapahtumia kumpikin ihmisten ja asioiden kanssa toimiessa. Ja joskus käy niin onnekkaasti, että jotakin turhaa palaa samalla pois.

Onko sinusta sytyttämään?

Tunnetusti innostunut ihminen ei aina ole innostava. Miksei? Koska usein tällainen ihminen on innostumisessaan itseensä sulkeutunut. Kuin uskoon tullut, joka ei ymmärrä, ettei hän jaa muiden käsitystä todellisuudesta.

Toisin on silloin kun näyttää esimerkkiä eli ON innostunut. Samalla ottaa muut mukaansa löytämällä ne tiet, joiden avulla muut voivat löytää asian ja innostuksen luo. Tämä edellyttää sosiaalista taitavuutta ja pelisilmää: mistä kohtaa sinä sytyt, missä on sinun syttymispisteesi?

Näyttökuva 2014-02-27 kohteessa 18.37.02

Kyse on usein näyttämisen, innostamisen ja (oman) tilan antamisen välisestä tasapainosta. Joskus taas siitä, että onnistutaan luomaan kokemus, että ollaan samassa veneessä. Joskus se vaatii, että jaksaa olla yksin innostunut kunnes muutkin ymmärtävät innostua. Ja joskus jää vain yksin innostumaan, mikä sekin voi olla ihan hyvä.

Sillä palaminen jättää aina jälkensä. Siksi kannattaa syttyä.

Rakastu

Sanotaan, että rakastuneen ihmisen aivot ovat mielenvikaisuuden tilassa ja rakastuminen on tunnetusti sokea ja onneksi se menee ohi.

Entä jos rakastumisesta tekisi tietoisesti pysyvän olotilan?

Luonnostaan

Mutta eihän rakastumista voi tietoisesti tehdä. Sehän syntyy luonnostaan, odottamatta ja on täysin hallitsematon prosessi. Ja riippuen näkökulmasta, aivan ihana tai ihan hirveä.

Näyttökuva 2013-10-31 kohteessa 19.59.22

Mutta mikä on oikeastaan rakastumisen anatomia?

Näkeminen

Rakastumiseen liitetyn sokeuden katsotaan tulevan siitä, että rakastunut ei näe muuta kuin mitä haluaa nähdä ja senkin kaikilla mahdollisilla tavoilla myönteisesti. Ja koko muu todellisuus katoaa usvaan jonnekin takavasemmalle.

Mutta mitä rakastunut sitten näkee? Sellaista mitä kukaan muu ei näe.

Rakastanut näkee sen parhaimman, jota rakastumisen kohde itsekään ei välttämättä näe. Rakastunut näkee johonkin, joka on kaikkein olennaisinta. Se mikä on mahdollista. Mikä olisi mahdollista, jos ei olisi kaikkia niitä esteitä, joita rakastunut ei useinkaan näe.

Kuuleminen

Jokainen rakastunut muistaa, että rakastettuaan olisi voinut vain kuunnella päiväkausia ja jokainen tämän suusta pudonnut sananen oli aarre verraton. Jota toisteli mielessään tai huokaili muuten vaan.

Eli rakastettu tulee kuulluksi, vaikkei välttämättä aivan kaikessa niin tärkeimmiltä osin. Palavin silmin kuunteleminen innostaa toista kertomaan lisää.

Tietoisen rakastumisen synty

Miten voi rakastua uudestaan joka päivä?

Kiitollisuudesta. Aivan kuten on kiitollinen rakastetulleen jokaisesta hetkestä – joita pitää lisäksi ihmeenä, mikä onkin totta – voi olla kiitollinen niistä hetkistä ja niihin liittyvistä asioista, joita saa elää toisten kanssa. Jokapäiväisen rakastumisen voi siis aloittaa jo edellisenä iltana ajattelemalla sitä kaikkea, mistä on kiitollinen.

Kiinnostus asioita ja ihmisiä kohtaan voi ilmetä samalla intensiteetillä kuin millä suhtautuu rakastettuaan kohtaan. Kaikki inhimillinen on kiinnostavaa. Lisäksi siihen suhtautuu laajalla ymmärryksellä, suvaitsevaisuudella ja avoimuudella.

Innostuminen asioista voi olla myös päätös. Siihen liittyy sellaisen näkökulman löytäminen, joka sytyttää tunteen ja tahdon asian suhteen. Aivan kuten rakastetun ideat ovat todella hyviä, joka ikinen.

Näyttökuva 2013-10-31 kohteessa 19.59.59

Viipyily syntyy läsnäolosta. Rakastetussa ja rakastuneessa herää tunne, että kaikki maailman aika on käytettävissä vaikka sitä on vain hetki. Kun oppii viipyilyn jalon taidon, aika on elastista ja sitä riittää uskomattoman moneen asiaan. Paljon.

Mikä ongelma?

Rakastuminen on luonnon tilassa pulmallinen monestakin syystä. Kun tietoisuus ei liity rakastumisen tunteeseen, sitä ohjaavat erilaiset toiveet ja pelot, jotka saavat näkökulman kapeutumaan ja usein myös vääristymään. Näkeminen ja kuuleminen ovat valikoivia, tunteen laimennuttua kuulee ja näkee sitten loput, ja masentuu.

Kun rakastuu tietoisesti, nämä sudenkuopat on mahdollista välttää. Sitä tietoisemmin eläminen muutenkin merkitsee: elämänansojen välttämistä, paremmin valitsemista.

Usein siitä seuraa kevyt olo, jossa kaikki on mahdollista. Siinä oikea asenne nousta ylös ja lähteä liikenteeseen näin marraskuun alun kunniaksi?