Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: kehittyminen

9.3.2017

7 syytä harjoitella

Harjoitteleminen on itsensä eli oman mielen johtamisen perusta.

Harjoitteleminen on myös orgaanisin tapa oppia, kehittyä ja muuttua. Sellaiseksi kuin haluat.

Siksi kerron nyt lyhyesti seitsemän syytä harjoitella.

1)  Haluat oppia jonkun taidon tai kyvyn. Hyvä, harjoittele. Mitä tahansa voi harjoitella ja mistä tahansa asiasta voi tehdä harjoituksen. Se on juuri niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa.

2)  Kun harjoittelet, harjoittelet tapoja. Harjoitteleminen on säännöllistä ja mielekästä toistamista. Jos pystyt siihen, opit mitä tahansa. Sellaistakin, mitä et vielä osaa ollenkaan.

3)  Kun harjoittelet, et koskaan harjoittele pelkästään taitoa tai kykyä. Harjoittelet samalla tietoisemmaksi tulemista, koska mitä pidemmälle edistyt, sitä paremmin opit tuntemaan itsesi ja sen, mistä sinut on tehty. Lisäksi kun harjoitat itsekuria, harjoitat samalla omaa toimintaasi ohjaavaa voimaa. Mitä enemmän harjoittelet, sitä vahvemmaksi tämä voima kasvaa.

4)  Tärkeintä harjoittelussa on harjoitteleva asenne. Kun suhtaudut mihin tahansa tekemiseen harjoittelevalla asenteella, kynnys tekemiseen ja sen aloittamiseen laskee. Voit alkaa tehdä mitä tahansa, koska harjoittelet ja harjoittelemiseen kuuluu opetteleminen ja erehtyminen ja epäonnistuminen. Harjoitteleminen levittyy vähitellen kaikkeen elämään.

5)  Harjoitteleminen tuo sinulle mielekkyyden kokemuksen. Olet koko ajan kehittymässä ja muutosprosessit elävät sinussa kaiken aikaa. Ja koska olet itse antanut niille suunnan, olet koko ajan menossa oikeaan suuntaan: enemmän parempaa sinulle ja muille.

6)  Kun huolehdit harjoittelemisesta, harjoitteleminen huolehtii sinusta. Ja siitä, että pysyt liikkeessä. Jatkuva muutos on vastakohta niille pakoille (”pitäisi”) ja muureille, jotka pysähtyneessä elämässä vaanivat ennen kaikkea sisäistä elämääsi.

7)  Harjoitteleminen näyttää sinulle konkreettisesti mahdollisuutesi rajattomammin kuin mikään muu. Se antaa sinulle vahvoja aavistuksia siitä kaikesta potentiaalista, joka sinussa on ja joka odottaa vapautumistaan. Ja jota sinä joka kerta harjoitellessasi vapautat.

Haluatko tulla paremmaksi? Harjoittele.

Jätä kommentti
28.4.2015

Mielen lean osa 2

Kirjoitin muutama kuukausi sitten Mielen leanista. Bloggauksen jälkeen on spontaanisti syntynyt keskusteluja leaniin ja harjoittelemiseen sekä erityisesti reflektoimiseen liittyen.

Leanin ytimessähän on kehä: rakenna-mittaa-opi. Kuten leanille on tyypillistä, tästäkin on olemassa lukuisia versioita, jokaisella yrityksellä vähän omansa. Esimerkiksi Futuricella on oheinen kuvansa Lean Service Creationista.

Näyttökuva 2015-02-11 kohteessa 20.56.31

Kun leanin kehää ja yllä olevaa kuvaa soveltaa harjoittelemiseen, syntyy seuraavaa:

Rakenna eli harjoittele. Jokainen harjoitus luo parempia tapoja ja kehittää ja nostaa esiin uusia kykyjä eli lisää potentiaalin toteutumista kaikkien eduksi. Lisäksi harjoittelemiseen aina itsestään selvästi kuuluva läsnäolo auttaa tietoiseksi tulemisessa niin itsestä kuin työstä. Samalla oma, mieltä ohjaava sisäinen voima vahvistuu.

Mittaa* eli reflektoi: olenko harjoitellut oikeita asioita riittävästi (kertoja/viikko) ja oikealla tavalla (sitoutuneesti, ei rutiininomaisesti)? Näkyvätkö harjoittelemisen vaikutukset siten, että ne ovat todennettavissa, myös ulkopuolisin (esimies, tiimin jäsen) silmin? Reflektoiminen eli harjoitusten ja niiden ympäristön peilaaminen mittaa todellisuutta, tavoitteiden eli toivotun muutoksen saavuttamista ja samalla auttaa huomion kiinnittämisessä olennaiseen.

Opi eli oivalla ja paranna. Oppiminen tuottaa kokemusten ohessa ajatuksia ja oivalluksia siitä, mihin suuntaan harjoittelemista on kohdennettava: mitä ja miten on harjoiteltava lisää. Harjoitteleminen täsmentyy, uudistuu ja vahvistuu vastaamaan sitä tarkoitusta, jota varten alun perin ryhtyi harjoittelemaan eli kehittymään paremmaksi.

Miten mielen harjoitteleminen vaikuttaa mieleen?

  • Tietoinen mieli vahvistuu. Ihminen tekee tietoisemmin parempia päätöksiä ja kykenee vahvistuneella sisäisellä voimallaan myös pitämään päätöksistään kiinni eli toteuttamaan ne.
  • Mielen ohjaaminen arkipäiväistyy. Huomion kiinnittäminen, tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen tapahtuu sattumanvaraisuuden sijasta tietoisemmin ja hyvinvointia voimistaen. Irtipäästäminen ja poisoppiminen tapahtuvat matalalla kynnyksellä.
  • Mieli muuttuu notkeaksi. Uusi ja muutos on helpompaa toivottaa tervetulleeksi. Tilanteiden ja toisten ihmisten tarpeisiin vastaaminen käy joustavammin.

Elämästä eli olemisesta ja toimimisesta tulee virtaavampaa. Leanin termein: virtaustehokkaampaa.

 

* Ulkoisten/fyysisten asioiden mittaaminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin sisäisten/mielen sisältöjen. Varsinkin mielen (kehitys)prosesseihin tietoisuus harvoin ulottuu. Lisäksi mielen liikkuvuus, elastisuus ja muuttuvuus tuottavat pulman: sen tarkasteleminen muuttaa sitä ja niitä asioita, joita tarkastellaan.

Oman mielen tarkastelemiseen on haasteellista saada ulkopuolisen tarkastelijan asemaa eli oman mielen objektiivinen havainnointi ja prosessien seuraaminen ovat lähtökohtaisesti vaatimatonta. Toisaalta tietoisemmaksi tuleminen esimerkiksi omista lähtökohdista ja taipumuksista ja niistä syntyneistä tavoista havaita ja tulkita niin ulkoista kuin sisäistä maailmaa harjoitteleminen luonnollisesti edistää. Tietoisemmaksi tulemisen tahto edistää mittaamistakin.

Jätä kommentti
17.10.2014

Rakastu uudestaan

Kun tekee työtään ihmisten kanssa, tärkeimmäksi asiaksi nousee se,  millä tavoin voi olla auttamassa heidän kehittymistään. Minusta se on rakkautta aidoimmillaan.

Jokainenhan tietää mitä on rakkaus eikä kukaan tiedä sitä.

Rakastaminen työssä tarkoittaa minulle sitä että

  • Tekee työtä sen itsensä takia.
  • Rakastaa saadessaan jotakin parempaa aikaiseksi ja voi auttaa ihmisiä.
  • Rakastaa kehittyä työssään paremmaksi.

On inhimillistä jäädä tekemään kerran oppimaansa aina uudestaan. Toisaalta on yhtä helppoa kiinnostua jostakin uudesta sen sijaan että näkisi vanhan uusin silmin.

Tavallisesti sykli on hidas: kyllästyminen tapahtuu hitaasti ja hivuttamalla ja havahtuminen ja mahdollisesti siitä seuraava muutos myös. Onko mahdollista harjoittaa mieltään siten, että tuo kaikki tapahtuu joka päivä?

Näyttökuva 2014-10-17 kohteessa 11.33.36

Kun on tekemisissä ihmisten kanssa, jokainen kohtaaminen on uusi. Oma mieli on toisessa kohdassa, toisessa asennossa joka kerta. Se mikä kohtaamisessa avautuu mahdollisuutena, kehitysmahdollisuutena, on aina uudestaan yllättävää.

Miten tämä liittyy rakastumiseen tai rakastamiseen?

Rakastunut ihminen tunnetusti näkee sellaista, mitä toiset eivät näe.

Rakastaessaan ihminen tahtoo aina siihen, mikä on parasta. Kun tähän tahtoon liittyvät kaikki ne taidot, joita ihminen on elämänsä varrella kehittänyt, rakkaudesta seuraa paljon hyvää.

Joidenkin mielestä rakastuminen on ohimenevää ja siksi joutavanpäiväistä ja että vain rakastamisella on merkitystä. Mutta jokainen päiväkin on ohimenevä. Jos rakastuu asioihin pienestikin ja kehittää siitä itselleen tavan, elämä muuttuu enemmäksi.

Ajattelen yhä useammin, että se on ihmisen osa.

Jätä kommentti
29.8.2014

Edisty

Kun puhutaan siitä, mikä oikeasti tuottaa iloa ja todellista ja tarkoituksellista sisältöä (työ)elämään, on kaksi kovaa ylitse muiden: autonomia ja edistyminen.

Edistyminen tarkoittaa ennen kaikkea kokemusta siitä, että edistyn joka päivä jonkin asian suhteen mutta ennen kaikkea itseni suhteen. Olen vähän taitavampi, vähän tietoisempi, vähän vahvempi tänään kuin eilen. Ja näiden avulla luon enemmän uutta ja ratkaisen luovemmin eteen tulevia ongelmia.

Parhaassa tapauksessa joku lähelläni – työkaveri, esimies – tukee minua tässä ponnistelussani. Hän innostaa siihen, luo siihen tilaisuuksia ja halutessani muistuttaa siitä.

Vaikka itse pyrkimys on luonnollisesti minun vastuullani – sitähän autonomia on parhaimmillaan.

Edistymisen kokemus syntyy kahdesta:

  • Joku antaa minulle palautetta edistymisestäni. Näkee minut ja kehitykseni.
  • Työ itsessään antaa palautetta. Ongelma ratkeaa, asia saa uuden käänteen, olen oppinut uutta.

Tässä oikeasti riemu ratkeaa! Harva asia maailmassa tuottaa sellaista iloa kuin se, että voin todeta menneeni eteenpäin itseni suhteen. Näen kehitykseni ja joku muukin näkee sen.

Näyttökuva 2014-08-29 kohteessa 10.10.00

Se ei ole pelkästään kehitystä ammattitaidossani vaan Ammatillisuus 2.0 –kehitystä: kokonaispotentiaalistani yhä suurempi osa tulee käyttöön ja toteutuu niin työn tekemisen kuin yrityksen kokonaisuudessa.

Itsensä ylittäminen, joka on oikeasti kovaa duunia jos sen ottaa päivittäiseksi hommakseen, on silloin oikeasti palkitsevaa. Aivan kuten parhaansa yrittäminen. Eli oikeasti yritän vähän enemmän kuin aiemmin ja teen sen parhaalla mahdollisella tavalla. En sillä millä aina enkä edes sillä, mihin minusta luontaisesti olisi. Vaan vähän enemmän.

Edistyminen joka päivä edellyttää edistäviä tekoja. Ne voivat olla harjoituksia. Mistä tahansa voi tehdä itselleen harjoituksen. Asioiden harjoitteleminen johtaa resurssien tunnistamiseen, myös resurssien tarpeen tunnistamiseen.

Harjoittelemisesta seuraa edistymistä laajalla säteellä – ihmisenä kehittymistä.

Jätä kommentti
13.5.2014

Ihmiseksi tuleminen 2.0

Ihmiseksi tuleminen on harjoittelemista.

Pienellä lapsella harjoittelu on myötäsyntyisen tahdon ohjaamaa. Kuin jokin lapsessa tietäisi, ettei hänestä tule täydessä mitassa ihmistä kaikkine mahdollisuuksineen, ellei hän sitkeästi, päättäväisesti ja johdonmukaisesti harjoittele, päivästä päivään. Ja niin lapsi tekeekin. Harjoittelemalla hän oppii ihmisen olemisen, elämisen ja toteutumisen valmiudet.

Koulu ja koulutus ja osin harrastukset ja muu asioiden työskentely jatkavat omalla tavallaan tätä prosessia. Ihmisenä kasvaminen jää kuitenkin vaiheeseen, ellei ihminen tietoisesti kehitä esiin sitä potentiaalia, joka hänessä elää.

Kotikasvatus ja koulu jättävät parhaassakin tapauksessa kesken sen, mitä paremmassa elämässä kuuluu osata, kyetä ja mistä kaikesta on hyvä tulla tietoiseksi. Erityisesti itsessä.

Näyttökuva 2014-05-12 kohteessa 22.30.21

Tämän kesken jäänyt projekti on ihmisen osa. Siis tietoisesti harjoittelemalla kehittää eteenpäin arjen keskellä niitä perustaitoja, jotka tekevät elämästä enemmän:

  • Keskittyminen, ajatteleminen, tietoiseksi tuleminen
  • Kuunteleminen, dialogi, myötätunto, auttaminen, rakastaminen
  • Oman tahdonvoiman vahvistaminen, ote elämästä, elämän ja itsen luominen

Jokainenhan näitä osaa. Vähän. Näistä arkipäiväisinkään taito ei ole arjessa itsestään selvyys. Ja kaikkia voi kehittää paremmaksi. Kun harjoittelee, oppii. Aivan mitä tahansa – niin on ihminen rakennettu.

Elämän kuntosalilla voin kehittää ihmisenä olemisen lihaksiani, jotta

  • Toteudun haluamassani mitassa eli arvojani vastaavasti eri tilanteissa
  • Kykenen vastaamaan toisten ihmisten tarpeisiin

Näyttökuva 2014-05-12 kohteessa 22.33.15

Monen sisäinen kasvu näyttää pysähtyvän yhdessä pituuskasvun kanssa. Näin ei tarvitse olla. Elämä voi olla enemmän ja elämästä voi luoda enemmän, kun ottaa siihen tietoisen suhteen ja ryhtyy harjoittelemaan.

Harjoitteleminen on helppoa ja yksinkertaista, koska tarvitsee vain tehdä. Itseksi kutsuttu haastava seuralainen tulee kyllä tutuksi, kun

  • Voittaa itsensä ja oman mukavuudenhalunsa
  • Ylittää säännöllisesti tahdon kynnyksensä
  • Pysyy päättäväisenä sisäisen muutosvastarintansa edessä

Haasta itsesi ja innostu elämään täyttä elämää. Älä tyydy vähään, sillä jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaan ja luoda itseään. Uskollisuus itselle on juuri tätä.

Jätä kommentti
8.4.2014

Rasittavaa

Miksi rasittaa itseään ellei ole pakko? Tämän kysymyksen monet ovat itseltään kysyneet sen jälkeen, kun elintaso nousi ja arki keveni.

Vastaus on yksinkertainen: ellet rasita itseäsi, elämä alkaa tosissaan rasittaa sinua. Alirasituksen tila on yhtä vaarallinen kuin ylirasituksen tilakin. Ja tasapaino on tiloista haastavin.

Näyttökuva 2014-04-07 kohteessa 20.53.32

Jos ihminen haluaisi vain päästä mahdollisimman helpolla, mitään ristiriitaa ei olisi. Mutta ihmiseen näyttäisi olevan uurrettuna syvään tahto kehittyä ja kasvaa – rasittua ja kestää kipua.

Tyytyväisyys

Sanotaan, että tyytyväisyys on paitsi oppimisen myös kehittymisen este.

Rasituksella ja levolla on hieno tasapainonsa, joka tekee mahdolliseksi sekä hyvinvoinnin että kehittymisen. Elämisentunteeseen vaikuttaa eniten laatu, kummassakin.

Mutta kuinka itseohjautuva todella olen? Kysymystä voi tarkentaa: kuinka omaa elämäni on eli missä määrin olen ulottunut tekemään sitä omakseni?

Omaa tyytyväisyyden tunnettaan voi järkyttää haastamalla eli rasittamalla itseään. Perinteisen liikkumisen ohella voi

  • Muuttaa tapojaan tekemällä toisin.
  • Kiinnostua, kuunnella, nähdä toisin silmin.
  • Ajattelemalla ja muodostamalla sen kautta tietoisen, oman näkemyksen.
  • Ja klassikko: rasita itseäsi pysähtymällä joka päivä hetkeksi.

Näyttökuva 2014-04-07 kohteessa 20.59.36

Sillä on eri asia soittaa kuin kuunnella musiikkia.

Elämän tai ainakin rasittamisen tarkoitus

Ketä varten rasittaa itseään? Kun ihminen rasittaa itseään eli pitää itsestään, omasta hyvinvoinnistaan ja kehityksestään huolta, hän on voimavara taakan sijasta.

Proaktiivinen asenne merkitsee ennen kaikkea kykyä nähdä itsensä ja oman elämänsä ulkopuolisin silmin: mitä minä ja muut ihmiset minulta tarvitsevat nyt ja kohta?

Kun tämä kysymys tuodaan työpaikalle, noustaan seuraavalle levelille: Entä jos seuraavaan työpäivään oltaisiinkin valmistauduttu kuten urheilija suoritukseensa? Pidetty niin sisäisistä kuin ulkoisista olosuhteista sellaista huolta, että kokee omalta osalta tehneensä kaikkensa? Se muuttaisi aika monta asiaa, eikö niin?

Miten tämä tehdään?

  • Olen antanut alitajunnalle sysäyksiä seuraavalle päivälle: luonut katsauksen seuraavaan päivään ja kirjoittanut siitä muutaman spontaanin luetelmaviivan.
  • Rauhoitan illan ja pääsen ajoissa nukkumaan.
  • Hyvät aamurutiinit saavat ”koneen” käyntiin.
  • Odotan mielenkiinnolla sitä, mitä tuleva päivä tuo tullessaan.

Yksi menestyksekäs tapa rasittaa itseään on kokeilla uusia asioita.

 

Jätä kommentti
25.3.2014

Renessanssinero tänään

Renessanssinerot ovat poissa. Paikalla on vielä hauskoja monitoimihenkilöitä, mutta mihin yleistaitavuutta vielä tarvitaan?

Näyttökuva 2014-03-25 kohteessa 8.13.42

Joidenkin mielestä on parasta keskittyä siihen, missä on hyvä eikä lähteä alueille, joihin ei ole taipumuksia. Toiset, vähemmistö, ovat päinvastaista mieltä.

Kykyä kehittämään

Kannattaako kehittää vain hyviä ominaisuuksiaan ja taipumuksiaan, jotta oikeasti voisi tehdä sitä, missä on hyvä? Kyllä. Ihminen palvelee parhaiten muita ihmisiä juuri sillä, mitä hän osaa parhaiten ja millä hän on hyödyksi muille.

Mutta: johtaako se mentaalis-sosiaalisen aspergerin kaltaiseen rajalliseen osaamiskierteeseen, jonka ulkopuolella ollaan aivan turisteja? Kun toteutuminen kapeutuu, elämä kapeutuu eivätkä seuraukset ympärille aina ole pelkästään myönteiset.

Monipuolisuus nyt

Mitä hyvä (työ)elämä edellyttää ihmiseltä? Mekaanisten, arjen rutiinien ja suorittavan työn yläpuolella nousevat kysymykseen mielen taidot, joita harjoitella kaiken keskellä.

Itseohjautuminen. Miten johtaa itseään sisältäpäin? Tunnistaa olennainen ja seurata sitä, tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toteuttaa ne. Kynnykset on tarkoitettu ylitettäviksi.

Vuorotellen vaikutus. Osata olla kanssakäymisissä,  käydä aitoa dialogia,  kyetä aktiiviseen kuunteluun.

”Ihminen palvelee kokonaisuutta sitä paremmin, mitä tietoisemmin hän on itseään kehittänyt.”

Toisilta oppiminen. Arjessa oppiminen on kaikkien resurssien käyttöön ottamista, hyväksikäyttämistä sanan parhaassa merkityksessä.

Näyttökuva 2014-03-25 kohteessa 8.14.38

Itsesuhdetaidot – osaanko palvella itseäni niin että paras loistaa minusta ulospäin? Pitää huolta itsestä, jotta voin pitää huolta muista. Pysyä yhteydessä itseeni ja saada halutessa luotua yhteys.

Potentiaalin vapauttaminen

Jokaisessa ihmisessä on runsaasti vapauttamatonta potentiaalia. Eikä siinä kaikki: jokaisessa ihmisessä on jotakin paljon parempaa kuin pääsee esiin.

Sekä potentiaali että paras ovat varjoihin kätkeytyneinä, kunnes ihminen alkaa niitä tietoisesti kehittämään esiin. Tässä esiin kehittämisessä parempaa menetelmää kuin harjoitteleminen ei ole vielä löydetty. Tietoiseksi tuleminen, havahtuminen, osoittaa voimansa ja tien omien syvyyksien salaisuuksiin.

Jos tahdot, että potentiaalisi tulee laajassa mitassa esiin, ryhdy tekemään asioita, toteuttamaan haluamaasi ja toteutumaan unelmissasi ja siinä, mikä oikeasti saa sinut innostumaan.

Useilla ihmisellä on kokemuksensa siitä, milloin paras loistaa hänestä esiin. Tällaisten hetkien laajentaminen ja toteuttaminen useimmin on harjoittelemisen paikka. Olla tietoinen mahdollisuuksista hetkessä, olla hereillä ja toimia – pitää kynnys tekemiseen matalana.

Tarvitseeko osata punoa verkkoja tai soittaa kannelta? Ei välttämästi. Mutta jos osaa liittää kätensä, sydämensä ja mielensä päivittäiseen tekemiseen, kokonaisena eläminen ja toteutuminen luo hyvää elämisentunnetta myös ympäristöön.

Jätä kommentti
25.2.2014

Mestarit

Oppiminen on osa kehittymistä. Monesti luullaan, että oppimisen taustalla olevaa oppimistahtoa joko on tai ei ole, mutta todellisuudessa sitä voi kehittää ja siinä voi kehittyä.

Palaute, tahdon kysymys

Nuorena opiskelijana olin kesätöissä hoitamassa kehitysvammaisia. Minulla oli esimies, joka kysyi minulta ensimmäisen työpäivän päättyessä: ”Haluatko sinä oppia?” Vähän hämilläni vastasin myöntävästi. Esimiehen suupielet kääntyivät ylöspäin: ”Hyvä, niin minäkin.”

En tiennyt, mihin lupauduin. Siitä päivästä lähtien sain suoraa ja selkeää palautetta päivittäin. Oma osaamistasoni suhteessa opeteltavaan kävi hyvin selväksi. Aluksi se tuntui karulta ja vaikealta ottaa vastaan sillä tuntui, että tein kaiken absoluuttisen väärin. Vähitellen tilanne muuttui. Lopulta odotin noita palautehetkiä.

Kesän viimeisessä keskustelussamme vaihdoimme näkemyksiämme siitä, mitä olimme oppineet. Itse olin oppinut ihmisenä olemisesta, omasta toiminnastani ja sen vaikutuksesta ja ennen kaikkea itsestäni. Entä esimieheni: ”Aluksi opin jokaisesta sinun tekemästä virheestä. Sitten vähitellen opin sinusta ja itsestäni. Lopulta opin antamaan sinulle palautetta niin, että sen vaikutukset olivat mahdollisimman hyvät.”

Hän oli oikeasti tahtonut oppia ja oppi myös. Saamani palaute eli ulkopuolisen näkemys kaikesta siitä, mitä en itse nähnyt, osoittautui kullan arvoiseksi.

Esimerkki ratkaisee

Valmentaessani esimiehiä kyse on samasta asiasta: tahdotko oikeasti oppia? Tahdonko itse oppia paremmin valmentamaan juuri näitä esimiehiä, haluaako esimies oppia paremmin sparraamaan omaa tiimiään. Sillä yhtä ei tueta ja auteta samalla tavalla kuin toista.

Näyttökuva 2014-02-24 kohteessa 21.39.40

Oppimisen voi tässä yhteydessä kiteyttää näihin kolmeen:

  • Oppia toisesta ihmisestä ja itsestä.
  • Oppia työstä ja siitä, miten monella tavalla sitä voi tehdä.
  • Oppia antamaan palautetta, tilaa ja apua ja tukea.

Opettaja on yhtä paljon oppimassa kuin se, jota on opastamassa. Mahdollisuudet oppia ovat yhtä suuret – jos ei aseta mitään turhaa oppimisen tielle. Ja mikä on päämäärä? Olla esimerkki oppimistahdosta. Jos menee paikalle ylimielisenä osaajana, oppiminen ei sytytä.

Keitä ne on ne sankarit

Monet menestyvät ihmiset ovat intohimoisia oppilaita. He ovat hereillä ja halukkaita oppimaan ja omaksumaan uutta. Osalle se on myötäsyntyistä, osa on kehittänyt sitä sen lisäksi itse.

He ovat sankareita siksi, että he eivät opettele ja opi siksi, etteivät he osaisi vaan siksi, että haluavat oppia lisää. He harjoittelevat asioita kaiken aikaa. Aivan kuin vanha sanonta sanoo:

Harjoitus tekee mestarin. Mestari harjoittelee aina. Mestari on mestari oppimaan.

Mestariksihan voi tulla kuka vaan: kun harjoittelee, oppii.

Mestaruutta kannattaa tavoitella, jos oikeasti haluaa olla antamassa maailmalle parasta. Ja jos omalta osaltaan haluaa olla vaikuttamassa siihen, että yritys on vielä seuraavanakin vuonna olemassa.

Jätä kommentti
14.2.2014

Hyvä harjoitus, parempi mieli

”Just do your practice and all will come to you.” Niin sanotaan. Kun pidät huolta harjoittelusta, harjoittelu pitää huolta sinusta.

Mieli paranee, kun tahtoo sitä.

Mitä harjoittelusta saa?

Harjoituksensa kannattaa valita hyvin, sillä niillä on seurauksia. Harjoituksia voi arvioida monestakin näkökulmasta:

  • Lisäävätkö ne sitä voimaa, jolla ohjaan itseäni?
  • Tuottaako niiden tuoma kehitys iloa myös ihmisille, joiden kanssa olen tekemisissä?
  • Saanko niiden kautta paremman yhteyden itseeni?

Näyttökuva 2014-02-14 kohteessa 9.39.34

Harjoitteleminen on arvojen harjoittamista, samalla omien hyveiden harjoittamista. Hyveet muuttuvat käytännön teoiksi, mistä seuraa parempi mieli. Mieli, jonka toiminta vastaa eilistä paremmin siihen, mitä sen avulla on mahdollista saavuttaa. Harjoittelemisen kautta kohottaa itsensä sinne, missä haluaa olla.

Harjoitteleminen on

Harjoitteleminen on tietoinen suhde harjoittelemisen kohteeseen: asiaan, tilanteeseen, toisiin ihmisiin, itseen. Se on läsnäoloa, aktiivista uuden suhteen ja elämän luomista.

Ei siis rutiinia, ei toistoa vaan havahduttavaa ja toisinaan vavahduttavaa uutta. Mahdollisuuksien kohtaamista, näkemistä ja luomista.

Parempi mieli on parempi yhteys, se on levollinen ja sopusoinnussa oleva ja elävä mieli. Se on jotakin omempaa kuin aiempi, jotakin, mistä sydänkin iloitsee. Aluksi se on mahdollista lyhyessä hetkessä, sitten sen soitto laajenee.

Elämän paradoksi

Saat sen, mitä harjoittelet. Saat myös sen, mitä tiedostamattasi toistat.

Elämä tuo eteen peilin ja kysymyksiä: Mitä oikeastaan haluat? Mikä sinulle on olennaista? Millainen elämä riittää sinulle?

Kun pääsee rentoon tilaan,  löytää vastauksia, jotka ovat itsessään peili.

Jätä kommentti
19.11.2013

Mut jotain samaa meis on*

Ihminen tunnistaa kohtaamisessa toisen ihmisen kanssa asioita, jotka eivät nouse tietoisuuteen. Silti ihminen reagoi siihen, mitä hän tunnistaa. Sen, miten toinen ihminen on ihminen, hänen kaltaisensa, hyvässä ja vähemmän hyvässä.

Ecce homo!

Ihminen peilaa kohtalotoveriaan: Jokin tekee meistä ihmisen, yksilöllisen ja persoonallisen ylittävällä tavalla. Tapahtuu tunnistaminen.

Ihmisessä olevan ylevän tunnistaminen on se, mikä kohottaa meidät sen eläimen yläpuolelle. Siihen, johon meissä on potentiaali yhtälailla kuin meissä on potentiaali olla ihminen. Ihminen on tehtävä, ja itsensä ylittäminen on osa ihmisyyttä. Toisinaan sen tärkein osa.

Näyttökuva 2013-11-18 kohteessa 22.11.16

Meissä on ihminen – se kutsuu luokseen. Esikuva – jokainen on potentiaalinen parhain mahdollinen esimerkki ihmisestä. Ja on oikeasti ihmisiä, jotka ovat löytäneet tiensä  potentiaalinsa, parhaansa luo ja käyvät esimerkistä. Katso ihmistä!

Esikuvaksi

Esikuvaksi kelpaa myös erilaisuus: miljoonittain eri tapoja toteuttaa se, mikä on ihmistä.

Se on lahja: katso minua, sitä miten minä toteudun ja toteutan ihmistä. Minä annan sinulle mallin olla erilainen ja toteutua omalla tavallasi. Usein sillä rajallisella tavalla, jolla siihen tässä hetkessä kykenen.

Erilaisuus on aina haaste. Se hiertää, se kaikertaa, se voi viedä kaaokseen. Siis jos laskee sen luokseen ja ottaa sen vastaan. Sen voi myös torjua – ja usein sen jossain määrin torjuu säilyttääkseen ja pitääkseen omastaan kiinni. Toisen ihmisen kohtaaminen on tästäkin syystä aina todellinen oppimisen mahdollisuus. Otanko vastaan?

Siinä se on

Tunnistan sinussa saman kuin itsessäni – ja kavahdan. Kohtaan samat heikkoudet kuin itsessäni. Ja joka kerran kun kohtaan heikkouden, en välttämättä halua tietää enempää. Sillä kohtaan samalla ihmisenä olemisen kärsimyksen, joka on osa omaa kärsimystäni.

Näyttökuva 2013-11-18 kohteessa 22.04.25

En halua kohdata itsessäni sitä kaikkea. Kuva itsestäni on toisenlainen ja haluan säilyttää sen. On sietämätöntä ja aivan liian vaikeaa elää sellaisessa maailmassa, jossa joutuu kohtaamaan itsessään kaiken.

Siksi on paljon helpompaa sivuuttaa se. Tai tuomita toinen ihminen ja hänen ominaisuutensa itseni ulkopuolelle. Löydän itsestäni monia tapoja torjua se, mitä juuri äsken oli saapumassa tietoisuuteeni.

Antautua

Ihmisenä olemisen ihme on se, että voi päättää antautua edellä kuvattujen kolmen edessä: hyväksyn sinussa elävän ihmisen kuvaksi itsestäni.

Jokaisessa ihmisessä on sama taipumus kohota ja kehittyä, vajota ja taantua. Mitä torjun itsessäni, sen näen ulkopuolellani. Mitä vaalin itsessäni, sen näen ulkopuolellani. Tunnenko ihmisen, tunnenko itseni?

Jokainen kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuden tutustua, oppia ja ulottua enemmän. Seuraava kohtaaminen on seuraava mahdollisuus.

 

* ”Mutsi kysy, luuletsä olevas James Bond, sanoin, emmä tiedä, mut jotain samaa meis on.”

Cheek: Timantit on ikuisia

 

 

Jätä kommentti