Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Tag: mieli

Mestaruus ja minä – mieli kehittyy tekemällä

Asian mestarilliseen hallitsemiseen tarvitaan 10000 tuntia harjoittelua. Tämä Anders Ericssonin tutkima ja Malcolm Gladwellin kirjassaan Kuka menestyy ja miksi? tunnetuksi tekemä ”totuus” on herättänyt ristiriitaisia kannanottoja.

Olen miettinyt tätä, koska olen intohimoisesti tutkinut ja harjoittanut mieltä yli 30 vuotta. 10000 tunnin raja on jäänyt minulta jo vuosia sitten kauas taakse.

Mitä tämä utelias harrastaminen on minulle ollut?

Tekemällä, kokeilemalla tutkimista.

Mielen sisällöt ja toiminnot. Oman ja toisten mielen sisältöjen ja toimintojen tarkastelu ja niistä oppiminen. Tähän joukkoon luen esimerkiksi mielessä tapahtuvan seuraamisen, ajatusten ohjaamisen ja käsitysten synnyn.

Tapojen harjoittaminen. Erityisesti paremmat sisäiset tavat: ajattelun selkeys, tilanteisiin vastaaminen reagoinnin sijasta, tunteiden voiman hyödyntäminen ja tasapainottaminen, ennakkoluulottoman asenteen harjoittaminen.

Tahdon vahvistaminen. Paljaan tahdon harjoittaminen yhtäältä, johdonmukaisessa rytmissä toistettujen tapojen harjoittaminen toisaalta. Sivutuotteena syntyy sellainen ote itsestä, jolla saa paremmin tehdyksi sen, mitä on itselleen kulloinkin tekemisekseen asettanut tai mitä olosuhteet edellyttävät.

Itsepetos, ristiriitaisuus ja mielettömyys. Mielen kyky pettää itseään, toimia itsetuhoisesti ja näihin liittyen: kaikessa toiminnassa mieli toimii itsensä kannalta mielekkäästi eli suojellakseen itseään. Tämän ymmärtäminen selittää paljon ihmisen toimintaa.

Tietoisemmaksi tuleminen. Mielen tietoisen osan kasvattamista ja tiedostamattoman osan tietoisempaa hyödyntämistä. Tiedostaminen, maailman tietoinen peilaaminen ja peiliksi asettuminen muuttavat mieltä ja sen rakenteita.

Syvyys, monimutkaisuus ja ikuinen liike. Jokaisen mielen yksilölliset syvyydet, muuntuminen ja elävyys avaavat jatkuvaa tarinaa meistä jokaisesta ja mahdollisuuksistamme.

Minua kutsutaan toistuvasti mielen asiantuntijaksi.

Joka kerta kun kuulen tästä, se herättää minussa ristiriitaisen tunteen.

1)  Mielen asiantuntijuuteen ei ole olemassa muodollista koulutusta. Oma muodollinen koulutukseni (KM, Ratkaisukeskeinen valmentaja) enempää kuin esimerkiksi psykologin tai NLP-mestarin koulutus eivät tee mitenkään oikeutta mielen ulottuvuuksille. Eli: siihen työhön, mitä päivittäin teen, minulla ei ole esittää sertifikaattia. Monen koulutetun asiantuntijan näkemykset mielestä kuulostavat korvissani opituilta fraaseilta. Omatkin näkemykseni koen usein pinnallisiksi, vaikka olen perehtynyt aiheeseen vuosikymmeniä.

2)  Mielen asiantuntijuus on oikeastaan vain tavallista vähemmän hapuilua sen suhteen, mikä mieli on, miten se toimii ja millainen on esimerkiksi mielen sisältöjen ja toimintojen/tilojen välinen vuorovaikutus. Kukaan ei oikeasti tiedä. Tutkivan katseen kääntäminen sisäänpäin on harvinaista. Tosin mieleen liittyviä tutkimuksia tehdään kiihtyvällä vauhdilla.

3)  Oma asiantuntijuuteni on kokemusasiantuntijuutta. Minulla on paljon omaa kokemusta mielen tutkailusta, sen kanssa uteliaasta harjoittelemisesta. Olen selkeästi enemmän käsi- kuin käsitetyöläinen eli kiinnostunut tekemisellä vaikuttamaan mieleen. Tätä olen täydentänyt itseopiskelulla kaikesta mielen liittyvästä. Erityinen kiitos kokemuksista kuuluu asiakkailleni yhteisestä ihmettelystä ihmismielen yksilöllisyyden ja ihmeellisyyden syvyyksissä.

4)  Vaikka olen koko aikuisikäni vaikuttanut maailmassa muun muassa perustamalla perheen, koulun ja yrityksen ja toiminut niissä intohimoisesti ja antaumuksella, huomioni kiinnittyy luontaisesti ulkoisen todellisuuden takana vaikuttaviin voimiin ja prosesseihin. Ne saavat minut aina uudestaan innostumaan ja tuntemaan, että olen jonkin oikeasti todellisen äärellä.

5)  Minulla on myötäsyntyinen kyky kokea toisen ihmisen potentiaalin laajuus hänet kohdatessani. Erityisissä luottamuksen hetkissä kohtaan valmennettavissani ne syvyydet, joista he eivät itse tiedä ja mihin heillä ei välttämättä ilman minua olisi pääsyä.

Olisi väärin jättää tällaiset kyvyt käyttämättä. Siksi olen luonut näistä edellä työstämistäni kyvyistäni ja taipumuksistani itselleni ammatin ja elämän.

Vain itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja. Jokainen tuntee sisimmässään, että itseoppiminen on ainut vaikuttava oppimisen tapa. Juha Varto

Arvostan koulutusta suuresti. On tilanteita, joissa muodollinen asiantuntijuus (kirurgi, lentäjä) on välttämättömyys. Sellaiset ammatit, joihin ei ole valmista koulutusta, lisääntyvät kaiken aikaa. Maailma tarvitsee uusia kykyjä ja uutta osaamista, joita vain yksilöt kykenevät itseoppimalla ja –oivaltamalla kehittämään. Unohtamatta ehkä tärkeintä: yhdessä toinen toisiltamme oppimista.

Käytännön elämässä tämä tarkoittaa pätevyyttä vastata ihmisten ja maailman tarpeisiin. Se saavutetaan kyvyllä ja tahdolla oppia kaiken aikaa. Myötäsyntyiset taipumukset kohtaavat kiinnostuksen ja harjoittelemisen.

Kaiken ytimessä on tekeminen, joka on avain muutokseen ja muuttumiseen. Viisaammaksi pääksi tuleminen ei ole koskaan kiinnostanut minua. Tietoisemmaksi tuleminen on sen sijaan kiinnostanut minua aina – tekemällä. Kun tulee tietoisemmaksi, kykenee muuttamaan itseään ja tulee samalla vahvemmaksi. Jokaisessa on tähän valmius ja siksi tätä voi tehdä jokainen.

Useimmiten tekeminen ja harjoitteleminenkin suuntautuvat ulkoisiin tapoihin. Yhtälailla tahto voi suuntautua sisäisiin tapoihin: miten suhtaudun, miten reagoin, miten ajattelen, miten asennoidun. Miten se, mitä minun sisälläni elää, palvelee tekojeni kautta parhaiten ihmisten tarpeita?

Harjoittelemalla mielensä saa parempaan käyttöön – yhteiseksi hyödyksi. Se on olosuhteisiin ja tarpeisiin vastaamista, ilon ja avun tuottamista ja sitä, että on kehittämässä asioita parempaan suuntaan ja avaamassa ihmisille parempia mahdollisuuksia.

Parempi mieli, parempi vaikuttaminen. Eheämpi mieli, kokonaisempi toiminta.

Mitä mestaruus on minulle?

Käytännössä se on edellä kuvatun pohjalta parhaani antamista pitämissäni työpajoissa ja yksilövalmennuksissa. Se on jatkuvaa tiedon ja taidon syventämistä, asioiden harjoittelemista ja oivaltamiseen johtavaa uteliaisuutta. Kehittämieni taitojen ja työkalujen avulla kykenen kaiken aikaa paremmin vastaamaan niihin todellisiin tarpeisiin, joita asiakkaillani on. Tarpeisiin, jotka liittyvät yhtälailla bisneksen tekemiseen kuin muutokseen ja kehittymiseen ihmisinä ja joita ei kannata erottaa toisistaan.

Jokainen voi tuoda oman panoksensa mielen tutkimiseen ja mielen harjoittamiseen. Kohti omaa mestaruuttaan.

Oletko sinä jaksanut veivata jotakin 10000+ tuntia? Mitä se on?

Jos haluat päästä tielläsi eteenpäin, voin olla sinulle avuksi. Soita 050 3840727/Mikko.

Harjoittele tietoisemmin

Kun tulee tietoisemmaksi, vapautuu samalla tietämättömyyden kahleista ja sattumanvaraisuudesta – kohti selkeyttä. Tätä mantraa olen hokenut itselleni viimeiset 30+ vuotta.

Miten on, kiinnostaako sinua tietoisemmaksi tuleminen? Siitä mitä sisälläsi liikkuu ja millaista toimintaa se synnyttää niin sanoissasi, teoissasi ja reaktioissasi? Ja myös siinä, millaisia vaikutuksia teollasi ja olemisellasi on?

Minua kiinnostaa. On kiinnostanut jo vuosia. Ihan itsestään. Syynä on ollut se, että minua on häirinnyt. Häi-rin-nyt. Se on ajanut minua.

Häirinnyt mikä?

·     Se, etten tiedä enkä osaa. Tämä voisi olla parempaa, tämä elämä.

·     Se, että ajattelen ja toimin toisin kuin tahtoisin. Haluan tehdä niin kuin tahdon.

·     Se, että niin harvaa näyttää kiinnostavan tämä, vaikka tietoisempana on lähempänä itseään ja oman elämänsä luomista.

Sillä onko tiedostamaton, uninen elämä sen arvoista? Se, ettet tiedä kuka olet ja mitä oikeastaan haluat. Saatat hyvinkin toteuttaa ihan jonkun toisen tyypin plänejä. Vaikka parempaakin olisi tarjolla.

Näytän tässä yhden mahdollisen tien. Kyse on tavoista.

1)  Meillä kaikilla on lähtökohtaisesti kaksi mahdollisuutta. Joko

·     Meillä on sokeita tapoja.

·     Meillä on tietoisia tapoja.

Ja koska olemme ihmisiä, me olemme tavallisesti iloinen sekoitus noista kahdesta.

Ja tästä se tie lähtee. Tietoisemmaksi tuleminen.

Samoin kuin voin kysyä, miten näkemykseni ja mielipiteeni ovat syntyneet, samoin voi kysyä, mistä tapani ovat muodostuneet.

Koska tavat ovat sitä, mitä me toistamme. Ja kaikki mitä teemme päivittäin, tekee sen, mikä olemme. Siksi tavat ovat niin olennaisia.

Ja tässä on meidän mahdollisuutemme. Ja se menee näin.

·     Tutustu itseesi.

·     Skannaa tapasi.

·     Luo omempaa ja parempaa.

Tämä on loppujen lopuksi yksinkertaista mutta edellyttää päättäväisyyttä.

Ja samalla löydät oman tahtosi. Ja jos se on ollut hukuksissa, esimerkiksi koska eksyit elämässä (mikä ei ole pelkästään huono asia), sitä joutuu vähän hakemaan.

Jos tämä kuulosti turhan monimutkaiselta, on olemassa yksinkertaisempi vaihtoehto.

2)  Voit aloittaa matkasi siitä, että luot itsellesi jonkun uuden tavan ja alat toistaa sitä.

Paremman tavan, oman tavan. Ja sitten seuraat uteliaana, miten sen kanssa sujuu ja kenties, millaisia vaikutuksia sillä on. Ja muutat sitä tarpeen mukaan.

Ja kun se alkaa sujua, ota seuraava.

Voi käydä niin, että nämä uudet tavat alkavat

·     korvata vanhoja tapoja

·     muuten vaikuttaa vanhoihin tapoihisi ja joissakin tapauksissa siihen miten elät ja vaikutat

Tekeminen herättää sinut. Eli tekee sinut tietoisemmaksi ja se on harjoittelemisen eli tapojen muodostamisen tie. Tekemisen kautta opit tuntemaan, kuka oikeastaan olet ja mistä sinun elämässäsi parhaimmillaan voisi olla kyse. Free your mind and your ass will follow.

Tekeminen tekee sinut. Ei vain paremman tuloksen vaan enemmän sinut.

Ei ihan vähän. Sinusta tulee oman elämäsi muotoilija. Ja siitä alkaa jotakin todella mahtavaa.

Iki-ihana Maaret Kallio räppää samasta asiasta:

Hanki vain tietoa, mutta sitäkin enemmän uskalla harjoitella taitoa – yksin ja yhdessä. … Harjoittele, harjoittele, harjoittele – ennen kaikkea toisten ihmisten kanssa. Olet joka päivä rakentamassa elämääsi, eikä se ole milloinkaan tuleva valmiiksi. (Lujasti lempeä, 2016)

Sinun ei tarvitsekaan toistaa loppuelämääsi vain jostakin epämääräisestä lähteestä epämääräisesti omaksumaasi vaan voit kirkkaasti, tietoisesti luoda omista tavoistasi ja omasta elämästäsi itsesi näköistä. Just do it.

Mahti homma, tarvitsetko apua matkallasi? Voit soittaa 050 3840727/Mikko

Ote itsestä

Muistaakseni ensimmäinen elämäntapamuutokseni tapahtui siinä seitsemänvuotiaana. Ryhdyin silloin karkkilakkoon. Vuodeksi. Makea ja mielihyväkeskukseni keskustelivat jo silloin vilkkaasti keskenään, mutta päätökseni oli järkkymätön. Mind over matter, olisin sanonut, jos olisin osannut.

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Otin vuodenvaihteessa haasteekseni kolme asiaa.

  • Aloin juoda sitruunavettä ensimmäiseksi aamuisin.
  • Aloin tehdä lankkua herättyäni ja mennessäni nukkumaan.
  • Aloin tehdä ajatuksen kuljettamisharjoitusta iltaisin ennen valmistautumistani seuraavaan päivään. (Yksinkertaisesta esineestä syntyneitä ajatuksia liitetään ketjuksi noin viisi minuuttia niin, ettei ajatusten kulku häiriinny muista mieleen tulevista ajatuksista.)

Kaksi ensimmäistä on ollut helppoa saada päivärytmiin, kolmas vaatii edelleen erillisen ponnistuksen.

Olen vuosia koetellut itseäni ja rajojani. Se on osa luontoani, panna itseni koetukselle ja katsoa, mistä minut on tehty.

Sinäkin olet todennäköisesti ollut tilanteessa, jossa sinun on ollut välttämätöntä tai olet vain halunnut muuttaa tapojasi. Lisätä jotakin, jättää jotakin pois, muuttaa jotakin olemassa olevaa paremmaksi. Millaista se on ollut?

Tapojen muuttaminen edellyttää itsekuria.

Toisaalta vastustaa houkutusta tehdä kuten vanha rutiini veisi. Toisaalta ohjata omaa mieltä niin, että uusi tapa saa tilaisuuden syntyä.

Itsekuria eli voimaa tietoiseen itsen ohjaamiseen ihmisellä on rajallinen määrä. Siksi se kannattaa viisaasti kohdistaa parempien tapojen luomiseen. Pelkällä itsekurilla ei kukaan jaksa pitkään. Tai jos yrittää, joko uupuu tai sitten muutoksen paatti alkaa vuotaa toisesta reunasta kuin korjaavana liikkeenä. Syntyy kuin itsestään toisia huonoja tapoja tai muuten vaan sellaista välitöntä halujen tyydyttämistä, jonka tietää itselle huonoksi.

Miksi sitten on järkevää käyttää tahdonvoima parempien tapojen luomiseen?

Koska tahdonvoimaa on tarpeen käyttää vain siinä hetkessä, jolloin luo tapaa. Se on mielen gymi – harjoitellaanhan oikealla gymilläkin tavallisesti vain kerran päivässä. Tulokset syntyvät levossa.

Harjoittelu eli toistaminen eli tapojen luominen, se tapahtuu hetkissä. Ne ovat tekoja, jotka teen arvojeni ja tavoitteitteni mukaisesti. Haluan parempaa kuin mitä on nyt. Harjoitteleminen on tie parempaan itseen ja parempaan elämään. Se on ihmisen tapa pysyä liikkeessä, jotta pysyisi elävänä ja kokisi olevansa elossa. Uskollisuus harjoittelemiselle on itsekurin muoto, jolla tavoittelemastaan hyvästä syntyy parempia tapoja.

Tiedät tai olet ainakin kuullut, miten vaivalloista uusien tapojen opettelu tai vanhojen tapojen muuttaminen on. Mutta harva tuntuu tietävän, miten meissä jokaisessa on vaste tälle tietoiselle harjoittelulle. Vaste on se, kun tavat ”vuotavat yli” eli jonkin asian harjoitteleminen auttaa minkä tahansa muun harjoittelemisessa.

Tästä seuraa kaksi asiaa.

  • Kun ylität itsesi jonkin asian suhteen, se luo uskoa ja varmuutta siihen, että kykenet siihen toistenkin asioiden suhteen. Tämä on tie saada ote itsestäsi ja päivästäsi. Teet kaikenlaista ja mielesi harhailee ja saa sinut haluamaan kaikenlaista ja välttämään jotain, jonka tiedät päättäneesi. Mutta harjoittelun takia sinulla on voima viedä läpi päätöksesi.
  • Kaikenlainen mailan puristaminen väistyy tämän kokemuksen myötä. Miksi tikistää, kun tietää, että voi päästää irti ja saa halutessaan otteen milloin vain.

Tästä syntyy elämisentunne, jota ei voi saada muuten. Olet vahvempi kuin mielesi. Sinä päätät, sinä ohjaat.

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle! Tarvitsetko vahvistusta muutoskykyysi? Soita Mikolle, p. 050 3840727.

Laadukas päivä, parempi uni

Olet ehkä kuullut tarinan suutarista, joka ennen nukkumaan menemistään leikkasi valmiiksi nahan palaset kenkiä varten, jotka hän tekisi herättyään. Kun hän heräsi aamulla, kengät olivat valmiit.

Tämä on se työ, jonka uni tekee meidän puolestamme yön aikana. Uni luo fragmenteista kokonaisuuksia. Unta sanotaan myös pesulaksi, sillä se huuhtelee turhan ryöhnän pois aivoistamme (ja mielestämme). Uni myös uudistaa, ja tunnetusti kaikki kasvu tapahtuu nukkuessa. Siksi aamu on iltaa viisaampi ja yön yli nukkuminen kannattaa. Samasta syystä kannattaa luoda mielikuvia tulevasta päivästä, sillä yön aikana ne auttavat sinua saamaan paremman otteen siitä, mitä teet ja mitä kohtaat.

Unen tarpeen arvoitus on vielä ratkaisematta, mutta tutkimukset paljastavat unesta viikottain uutta. Unen merkitys tajutaan ehkä selvemmin kuin koskaan, varsinkin sen negaation eli univajeen avulla.

Väsymys, univaje ja muutamaksi tunniksi jäänyt yöuni vaikuttavat tutkimusten mukaan suoraan kykyymme ajatella, olla luova ja tuottelias ja siihen, miten herkästi sairastumme. Sen lisäksi väsymys vie parhaan osan ihmisenä olemisestamme: kykymme aidosti kuunnella, kohdata ja tuntea empatiaa sekä ulottua uuteen ja harjoitella uusia asioita. Väsymys on kuin näkymätön kelmu, joka erottaa meidät maailmasta. Tämän useimmat meistä tietävät: väsymys harvoin tuo parasta esiin meistä.

Mitä laadukkaampaa uni on, sitä paremmin se täyttää tehtävänsä. Vuonna 2017 suurimpia paradokseja on se, että tiedämme paremmin kuin koskaan nämä asiat ja silti suuri joukko ihmisiä on avuton toteuttamaan sitä, minkä hyväksi tietää.

Kyse ei ole tiedon vaan tahdon ongelmasta.

Sama koskee syömistä ja liikkumista. Kyky seistä tahtonsa päällä eli pitää kiinni päätöksistä ja itselle annetuista lupauksista – harvoin itsestään selvää, siksi tahtoa on voimistettava harjoittelemalla.

Ahneus ajaa ehtimään enemmän kuin ehtii. FOMO eli pelko jäädä jostakin paitsi on illuusio, joka kannattaa rikkoa. Määrällinen saavuttaminen laadun kustannuksella ja vähällä unella ylpeily ovat edelleen tätä päivää – tämänkin typeryyden voi lopettaa.

Olennaisempaa kuin määrillä todistelu on elää sellainen päivä, jossa aito ja innostava tekeminen imaisee sinut päivän sisään. Sillä mitä kauemmas ulotut päivään, sitä syvemmälle uppoat yöhön. As above, so below. Laadukas päiväsi raivaa alitajunnallesi tilaa vaeltaa sen tietoista mieltäsi suuremmissa resursseissa.

Suosittelen kokeilemaan kolmea asiaa:

  • Päätä mennä nukkumaan, kun iltaväsymys kutsuu sinut uneen. Näin vältät sen, että piristyt myöhemmin ja illanviettosi venyy yöhön.
  • Anna meditaation rauhoittaa mielesi, ja mielesi jäsentyy aivan kuin unessa. Kun annat tapahtua, erilaiset oivallukset ja asioiden ”loksahtaminen” paikalleen tapahtuvat meditaatiossa yhtä vaivattomasti kuin unessa. Siksi meditaation harjoittamisella illalla viimeiseksi tai aamulla ensimmäiseksi on merkitys, jota vasta aletaan arvostaen ymmärtää.
  • Yksi tapa vähentää unen kuormittamista on käydä ennen nukahtamista läpi kulunut päivä takaperin, viimeksi kuluneesta hetkestä heräämisen hetkeen. Tällainen intensiivinen päivän kelaaminen – kuin katselisi itseään elokuvassa – auttaa kohtaamaan päivän tapahtumat tavalla, joka johdattaa uneen vailla päivän tapahtumien kuormaa.

Lopuksi: Asiakkaasi ja työkaverisi eli sinulle tärkeät ihmiset iloitsisivat kuorossa, jos he saisivat katsella sirkeitä silmiäsi ja levänneitä kasvojasi. Sen sijaan, että heitä vastassa on aamusta toiseen näytönsäästäjän kaltainen univajenaama.

Jos tarvitset tukea elämän muutoksen tekemisessä, soita Mikko, p. 050 38407

Lue myös:

http://www.hs.fi/elama/art-2000002926202.html?jako=3a0740a87d6378ff587bda86d597b125&ref=tw-share

http://jamesclear.com/sleep

http://ariannahuffington.com/books/the-sleep-revolution-hc

Parempi elämänkumppani?

Onko sinulle käynyt niin, että sait itsellesi elämänkumppanin, jonka kanssa vietät todella paljon aikaa? Mutta sitten huomasit, että et oikeastaan ole kiinnostunut hänen kokemuksistaan, siitä mitä hänen mielessään liikkuu tai mitä hänelle kuuluu?

Älä huoli, näin tuntuu käyvän monelle, joiden läheisin elämänkumppani voisi olla oma itse mutta ei olekaan.

Miksi utelias asenne itseen on harvinaisempaa kuin olisi (kaikille) hyväksi?

Siihen pätee usein samat syyt kuin muuhunkin uuden aloittamiseen ellei tarve ole pakottava: se tuntuu hankalalta, vieraalta ja sen edessä tuntee avuttomuutta.

Vaan ei hätää, se on todellisuudessa yksinkertaista ja sen voi aloittaa esimerkiksi nyt.

  • Yksinkertaisin tapa on pysähtyä, seurata hetki omaa mieltään: mitä täällä tapahtuu?
  • Voit myös valita päiväsi kulusta yhden uteliaisuuden kohteen:
    • Millaisia ajatuksia mielessäsi liikkuu?
    • Mitkä tunteet vaikuttivat toisia voimakkaammin?
    • Miten reagoit asioihin ja tilanteisiin?
    • Mitä asioita teet?
    • Mitkä ulkoiset ja sisäiset asiat saavat sinut haluamaan jotakin?
    • Mistä unelmoit?
    • Mitkä suunnitelmistasi toteutuivat ja mitkä eivät?
  • Miten meni ihmisten kanssa, niiden kauniiden ja kivojen ja niiden rumien ja ikävien?

Arkesi tarjoaa rajattoman aarresaaren tutustua siihen ihmiseen, joka täällä maailmassa sinuna elää ja vaikuttaa.

Jos tällaisia löytöretkiä tekee joka päivä vähän, elämä itsessä ja ympärillä alkaa jäsentyä.

Paljoon pääsee vaikuttamaan. Paljon suhteen pääsee valitsemaan. Elämästä tulee omempaa samalla kun monet käsitykset muuttuvat paremmiksi.

Kuka ei haluaisi parempaa elämää?

Siksi kannattaa mennä mielen gymille. Ja mieluiten tehdä siitä tapa.

Leveleitä on paljon ja niistä kannattaa valita sopiva.

  • Seurata itseä, omaa mieltä, ihan yksin.
  • Seurata itseä kohtaamisissa ihmisten kanssa.
  • Seurata omia tulkintoja: kuinka paljon omissa tulkinnoissasi ja toisten ”peilatessa” sinua on totta?

Parasta kaikessa on tietenkin se, että gymi kulkee aina mukana, sen rakentaa ihan itse, minne haluaa. Sinä olet se joka päättää mitä treenataan, se joka treenaa ja se jota treenataan ja vähitellen sinusta kehittyy itsellesi oma pt. Eikö tämä olekin ihan huippua?

Vielä kaksi vakavaa kysymystä:

  • Tunnistatko sen eron, milloin mielesi toimii puolestasi ja milloin sinua vastaan?
  • Ethän vain ole antanut maailman hämätä itseäsi sen suhteen, mitä oikeasti haluat?

Kaikkien maailmassa vaikuttaneiden viisaustraditioiden ydin on: ”Tunne itsesi!”

Koska

  • Itsestä luot elämääsi
  • Mieli ohjaa arkeasi ja valintojasi
  • Elämästäsi tulee täydempää, kun tiedät mistä siinä on kyse

Jos itsensä tunteminen tuntuu isolta palalta, voit lähteä tutustumaan itseesi.

Jos koet, ettet pääse yksin eteenpäin, voit aina soittaa minulle, lupaa

Mikko, p. 050 3840727

Mielen lean osa 2

Kirjoitin muutama kuukausi sitten Mielen leanista. Bloggauksen jälkeen on spontaanisti syntynyt keskusteluja leaniin ja harjoittelemiseen sekä erityisesti reflektoimiseen liittyen.

Leanin ytimessähän on kehä: rakenna-mittaa-opi. Kuten leanille on tyypillistä, tästäkin on olemassa lukuisia versioita, jokaisella yrityksellä vähän omansa. Esimerkiksi Futuricella on oheinen kuvansa Lean Service Creationista.

Näyttökuva 2015-02-11 kohteessa 20.56.31

Kun leanin kehää ja yllä olevaa kuvaa soveltaa harjoittelemiseen, syntyy seuraavaa:

Rakenna eli harjoittele. Jokainen harjoitus luo parempia tapoja ja kehittää ja nostaa esiin uusia kykyjä eli lisää potentiaalin toteutumista kaikkien eduksi. Lisäksi harjoittelemiseen aina itsestään selvästi kuuluva läsnäolo auttaa tietoiseksi tulemisessa niin itsestä kuin työstä. Samalla oma, mieltä ohjaava sisäinen voima vahvistuu.

Mittaa* eli reflektoi: olenko harjoitellut oikeita asioita riittävästi (kertoja/viikko) ja oikealla tavalla (sitoutuneesti, ei rutiininomaisesti)? Näkyvätkö harjoittelemisen vaikutukset siten, että ne ovat todennettavissa, myös ulkopuolisin (esimies, tiimin jäsen) silmin? Reflektoiminen eli harjoitusten ja niiden ympäristön peilaaminen mittaa todellisuutta, tavoitteiden eli toivotun muutoksen saavuttamista ja samalla auttaa huomion kiinnittämisessä olennaiseen.

Opi eli oivalla ja paranna. Oppiminen tuottaa kokemusten ohessa ajatuksia ja oivalluksia siitä, mihin suuntaan harjoittelemista on kohdennettava: mitä ja miten on harjoiteltava lisää. Harjoitteleminen täsmentyy, uudistuu ja vahvistuu vastaamaan sitä tarkoitusta, jota varten alun perin ryhtyi harjoittelemaan eli kehittymään paremmaksi.

Miten mielen harjoitteleminen vaikuttaa mieleen?

  • Tietoinen mieli vahvistuu. Ihminen tekee tietoisemmin parempia päätöksiä ja kykenee vahvistuneella sisäisellä voimallaan myös pitämään päätöksistään kiinni eli toteuttamaan ne.
  • Mielen ohjaaminen arkipäiväistyy. Huomion kiinnittäminen, tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen tapahtuu sattumanvaraisuuden sijasta tietoisemmin ja hyvinvointia voimistaen. Irtipäästäminen ja poisoppiminen tapahtuvat matalalla kynnyksellä.
  • Mieli muuttuu notkeaksi. Uusi ja muutos on helpompaa toivottaa tervetulleeksi. Tilanteiden ja toisten ihmisten tarpeisiin vastaaminen käy joustavammin.

Elämästä eli olemisesta ja toimimisesta tulee virtaavampaa. Leanin termein: virtaustehokkaampaa.

 

* Ulkoisten/fyysisten asioiden mittaaminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin sisäisten/mielen sisältöjen. Varsinkin mielen (kehitys)prosesseihin tietoisuus harvoin ulottuu. Lisäksi mielen liikkuvuus, elastisuus ja muuttuvuus tuottavat pulman: sen tarkasteleminen muuttaa sitä ja niitä asioita, joita tarkastellaan.

Oman mielen tarkastelemiseen on haasteellista saada ulkopuolisen tarkastelijan asemaa eli oman mielen objektiivinen havainnointi ja prosessien seuraaminen ovat lähtökohtaisesti vaatimatonta. Toisaalta tietoisemmaksi tuleminen esimerkiksi omista lähtökohdista ja taipumuksista ja niistä syntyneistä tavoista havaita ja tulkita niin ulkoista kuin sisäistä maailmaa harjoitteleminen luonnollisesti edistää. Tietoisemmaksi tulemisen tahto edistää mittaamistakin.

Paha mieli

Kun puoliso tai kollega toteaa, että nyt hänelle tuli paha mieli, on hyvä pyytää anteeksi. Tämä on hyvin yksinkertaista eikä oikestaan niin vaikeaakaan.

Mutta kun oma mieli on paha eli aiheuttaa jatkuvasti itselle harmia, mielipahaa ja pitää yllä huonoja fiiliksiä eli käyttäytyy itsetuhoisesti, kuka pyytää anteeksi keneltä?

Tavallisesti ei kukaan. Tavallinen on niin tavallista: mielentila tai olotila, sellaista, johon ei enää kiinnitä huomiota. Joskus jopa ympärillä elävät toiset ihmiset ovat niin tottuneet tällaisen omaa pahaa mieltään hautovan ihmisen olotilan hedelmiin, että vain pitävät ihmistä ”sellaisena”.

Näyttökuva 2015-03-13 kohteessa 8.39.00

Monet ihmiset tietävät, että näin ei tarvitse olla. Mielen ei tarvitse olla paha vaikka sitä olisi sellaiseksi kasvatettu: toimimaan kantajaansa vastaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että mieli olisi hyvä?

Parempien asioiden tekeminen auttaa mieltä kohottautumaan. Ne ovat usein pieniä asioita, ja niiden voima on siinä, että ne saa tehdyksi. Lisäksi pienikin itsensä ylittäminen moninkertaistaa niiden voiman.

Tekemisen jälkeen kannattaa peilata sitä kaikkea, mitä toimiminen on saanut aikaiseksi: kokemuksia, ajatuksia, oivalluksia, tunteita, prosesseja, seurauksia. Suurin osa peilaamisen kohteista jää aluksi hämärään, mutta kas kummaa, tietoisuus ja sen ulottuvuus vahvistuvat peilaamisen myötä. Samoin kuin hyvä mieli vahvistuu, kun sitä vahvistaa.

Omaa mieltä peilatessa nousee esiin mielen kummallinen puoli: Se näkee vaaroja kaikkialla ja puolustautuu mielellään jo etukäteen. Se välttää mielipahaa kiivaammin ja toisinaan myös raivokkaammin kuin hakee mielihyvää.

Minusta näin ei kannata elää. Miksei? Koska törkeä määrä elämää jää elämättä. Ja kuka sellaista haluaisi, edes omalle kohdalle?

Pitäisikö?

Mieli laulaa, että pitäisi niin montaa yhden päivän ja viikon aikana. Mikä sen lauluista on totta?

Kun hetkeksi nostaa sormet näppäimistöltä ja pysähtyy kuuntelemaan mielessä tapahtuvaa draamaa, huomaa melko pian mielen illusorisen luonteen. Äänet kyllä vievät, jos suostuu niiden vietäväksi, mutta näin ei tarvitse käydä.

Äänten alkuperä jää toisinaan tuntemattomaksi, mutta ei se välttämättä ole tärkeää. Tärkeintä on voida sanoa seis! ja sitten katsoa, millä oikeasti on merkitystä ja mitä oikeasti on aika tehdä.

Näyttökuva 2015-02-01 kohteessa 8.47.35

Meillä on ihmisinä velvollisuutemme toisia ihmisiä ja itseämme kohtaan. Molemmat tarvitsevat meitä. Mitä ja miten tekemällä täytän tuon velvollisuuteni ja vielä ilolla noita kumpaakin kohtaan? Kun vain tekojen seurauksilla eli lopputuloksella on väliä.

Tämä on sama kuin siirryttäisiin siihen, että palkkaa maksetaan työstä eikä työajasta. Elämä maksaa siitä, millaisia vaikutuksia sain aikaiseksi, ei siitä mihin kaikkeen ehdin ja mitä kaikkea tein.

Tämä on herääminen. Elämä jäsentyy tästä yksinkertaisesta katsauksesta toisin:

Juoksemisen sijasta kävele – useimpiin asioihin ehtii paremmin rauhassa

Piiskaamisen sijasta kiinnostu – asenne avaa asioita uudesta näkökulmasta

Sättimisen sijasta kannusta – olet oikeasti enemmän, kun annat itsellesi tilaisuuden

Stressaantuneena ja väsyneenä olen vain puolet siitä mitä voisin olla. Turhasta taakasta irtipäästäminen ja ”pitäisin” korvaaminen sanoilla voisin ja haluaisin – saan jostain syystä paljon enemmän aikaiseksi. Saman tien olen pelkästään energiani puolesta enemmän myös muille. Tämäkin on hieno päivä.

Elon kurveissa oikaista ei*

Ystäväni avautui muutama ilta sitten puhelimessa: ”Mä tykkään tehdä lumitöitä.” Mieleeni peilautui välittömästi sosialistisella datapreerialla kaikuva parku siitä, että ei kyllä saisi yhtään enää lumeksia.

Ystäväni mielestä tärkeintä on, että näkee kättensä jäljen. Kuulin hänen vielä viittaavan siihen oloon, kun lumityöt on tehty.

Näyttökuva 2015-01-16 kohteessa 11.13.57

Mikäs se ihanampaa kuin että saa homman päätökseen. Tyydytyksen tunne vailla vertaa. Miksi? Koska elämässä on niin monta, jolloin näin ei ole.

Harva asia tai työ on enää tapahtuma vaan niistä on tullut prosesseja. Prosessit käynnistyvät ja jatkuvat. Mielen kehittäminenkään ei tule koskaan valmiiksi.

Toistan tätä nykyisin muutostyöpajoissa, joissa organisaatiota lähdetään muuttamaan bottom-up eli osallistamalla ja sitouttamalla ihmisiä muutoksen tekemiseen reflektoimisen ja mielen työkalujen avulla.

Ydinsanoma on selkeä: Jos teidän prosessi valmistuu, teidän on aika hylätä se ja aloittaa seuraava.

Laiska mieli olisi mielissään siitä, että homma saataisiin hoidetuksi, mieluiten kerralla. Tällainen mukavuudenhalu on luonnollinen osa ihmismieltä.

Nykyisin on opittava elämään epävarmuuden, keskeneräisyyden ja jossain mielessä jatkuvan riittämättömyyden kanssa. Se rassaa. Kun varsinkaan mielensä jälkiä eli seuraamuksia ja lopputulemia ei voi kunnolla näyttää kenellekään eikä niitä välttämättä näe edes itse.

Paradigman muutos työssä edellyttää myös paradigman muutoksen mielessä. Tälle havahtuminen on usein ensimmäinen askel sekä työhyvinvoinnin että työmotivaation suhteen.

Lumitöiden aika töissä on ohi. Sitä paitsi uutta lunta sataa milloin tahansa.

 

*Reino Helismaa: Rovaniemen markkinoilla

Mielen lean

Toistakymmentä vuotta sitten Toyota Production System sai lännessä nimekseen lean, virtaustehokkuuteen keskittyvä tuotantojärjestelmä. Tätä nykyisin niin tuotannossa kuin palveluissa, yksityisellä ja julkisella sektorilla laajalle levinnyttä järjestelmää voi katsoa mielen valossa.

Mitä virtaustehokkuus merkitsisi mielessä?

Näyttökuva 2014-12-11 kohteessa 23.04.20

Arvot. Mielen toimintaa ohjaavat arvot, joko tietoiset tai tiedostamattomat. Mikä on tietoisen mielesi valossa parasta, tärkeintä ja olennaisinta ja miten haluat mielesi ohjautuvan näistä arvoista? Mikä tekee sinun mielestäsi kauniimman?

Periaatteet: oikea ajoitus ja tietoiseksi tuleminen. Elämän täyden toteutumisen ja virtaamisen kannalta tärkeää on se, että asiat tapahtuvat kehityksen kannalta oikea-aikaisesti. Ei liian aikaisin (koska haluaa) eikä liian myöhään (koska pelottaa). Tietoiseksi tuleminen merkitsee mielen toimintojen ja sisältöjen läpinäkyvyyttä – millaisia päätöksiä teen – ja mitä ja miten voi oppia niistä lisää.

Menetelmät. Sellaisten menetelmien vakioiminen ja vahvistaminen, jotka toteuttavat arvoja ja periaatteita. Menetelmät kertovat, miten niitä toteutetaan. Kun on suuntauduttu vahvistamaan parhaita arvoja, niistä poikkeaminen herättää tietoisuuden ja auttaa kysymään, mitä asialle voi tehdä.

Työkalut ja toiminnot toteuttavat menetelmän. Yksittäisten hyveiden harjoittaminen ja yksittäisten mieltä ohjaavien tekojen harjoitteleminen toimivat työkaluina. Niiden toistuva käyttö luo tapoja ja tottumuksia, jotka lujittavat periaatteiden kautta arvoja.

Kun arvot virtaavat toimintoihin asti ja toiminnot hienosäätävät arvoja, koko järjestelmä on vastaamassa siihen kysymykseen, mitä haluaa olla luomassa ja kehittämässä, jotta oman olemisen ja tekemisen tarkoitus toteutuu.

Arvot tuottavat arvoa itselle ja muille ihmisille. Periaatteet luovat sielunelämään vakautta. Menetelmät ovat keinoja toteuttaa tosinta itseään, joka arjessa kykenee toimimaan sitä voimallisemmin ja omia ja muiden tarpeita vastaavammin, mitä enemmän se on itseään siihen harjoittanut.

Lean on dynaaminen tila, jolle on ominaista jatkuvat parannukset. Mitä lähtisit ensimmäiseksi parantamaan?