Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: mittaaminen

Mielen lean osa 2

Kirjoitin muutama kuukausi sitten Mielen leanista. Bloggauksen jälkeen on spontaanisti syntynyt keskusteluja leaniin ja harjoittelemiseen sekä erityisesti reflektoimiseen liittyen.

Leanin ytimessähän on kehä: rakenna-mittaa-opi. Kuten leanille on tyypillistä, tästäkin on olemassa lukuisia versioita, jokaisella yrityksellä vähän omansa. Esimerkiksi Futuricella on oheinen kuvansa Lean Service Creationista.

Näyttökuva 2015-02-11 kohteessa 20.56.31

Kun leanin kehää ja yllä olevaa kuvaa soveltaa harjoittelemiseen, syntyy seuraavaa:

Rakenna eli harjoittele. Jokainen harjoitus luo parempia tapoja ja kehittää ja nostaa esiin uusia kykyjä eli lisää potentiaalin toteutumista kaikkien eduksi. Lisäksi harjoittelemiseen aina itsestään selvästi kuuluva läsnäolo auttaa tietoiseksi tulemisessa niin itsestä kuin työstä. Samalla oma, mieltä ohjaava sisäinen voima vahvistuu.

Mittaa* eli reflektoi: olenko harjoitellut oikeita asioita riittävästi (kertoja/viikko) ja oikealla tavalla (sitoutuneesti, ei rutiininomaisesti)? Näkyvätkö harjoittelemisen vaikutukset siten, että ne ovat todennettavissa, myös ulkopuolisin (esimies, tiimin jäsen) silmin? Reflektoiminen eli harjoitusten ja niiden ympäristön peilaaminen mittaa todellisuutta, tavoitteiden eli toivotun muutoksen saavuttamista ja samalla auttaa huomion kiinnittämisessä olennaiseen.

Opi eli oivalla ja paranna. Oppiminen tuottaa kokemusten ohessa ajatuksia ja oivalluksia siitä, mihin suuntaan harjoittelemista on kohdennettava: mitä ja miten on harjoiteltava lisää. Harjoitteleminen täsmentyy, uudistuu ja vahvistuu vastaamaan sitä tarkoitusta, jota varten alun perin ryhtyi harjoittelemaan eli kehittymään paremmaksi.

Miten mielen harjoitteleminen vaikuttaa mieleen?

  • Tietoinen mieli vahvistuu. Ihminen tekee tietoisemmin parempia päätöksiä ja kykenee vahvistuneella sisäisellä voimallaan myös pitämään päätöksistään kiinni eli toteuttamaan ne.
  • Mielen ohjaaminen arkipäiväistyy. Huomion kiinnittäminen, tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen tapahtuu sattumanvaraisuuden sijasta tietoisemmin ja hyvinvointia voimistaen. Irtipäästäminen ja poisoppiminen tapahtuvat matalalla kynnyksellä.
  • Mieli muuttuu notkeaksi. Uusi ja muutos on helpompaa toivottaa tervetulleeksi. Tilanteiden ja toisten ihmisten tarpeisiin vastaaminen käy joustavammin.

Elämästä eli olemisesta ja toimimisesta tulee virtaavampaa. Leanin termein: virtaustehokkaampaa.

 

* Ulkoisten/fyysisten asioiden mittaaminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin sisäisten/mielen sisältöjen. Varsinkin mielen (kehitys)prosesseihin tietoisuus harvoin ulottuu. Lisäksi mielen liikkuvuus, elastisuus ja muuttuvuus tuottavat pulman: sen tarkasteleminen muuttaa sitä ja niitä asioita, joita tarkastellaan.

Oman mielen tarkastelemiseen on haasteellista saada ulkopuolisen tarkastelijan asemaa eli oman mielen objektiivinen havainnointi ja prosessien seuraaminen ovat lähtökohtaisesti vaatimatonta. Toisaalta tietoisemmaksi tuleminen esimerkiksi omista lähtökohdista ja taipumuksista ja niistä syntyneistä tavoista havaita ja tulkita niin ulkoista kuin sisäistä maailmaa harjoitteleminen luonnollisesti edistää. Tietoisemmaksi tulemisen tahto edistää mittaamistakin.

Mittaa ihan keskenäs!*

Keskustelin viime viikolla erään kansainvälisen yrityksen tutun toimarin kanssa ja kävi ilmi, että he olivat tehneet laajan henkilöstökyselyn loppusyksystä. Tätä seurannut keskustelu yllätti.

Mitataan, mitataan

Lähdin kysymään huolettomasti:

–       No, millon aiotte pistää muuttumaan?

–       Niin, siis koko tää vuosihan tässä menee ennen kuin nää kartotukset on analysoitu eli varmaan ens vuoteen menee, ennen kuin tästä jotakin seuraa.

Olin varma, että kuulin väärin: koko vuosi?

Näyttökuva 2014-03-03 kohteessa 22.05.46

Mittaamisen hyvä puoli on selkeys mutu-fiilistelyn sijasta – jos mittarit ja mittaamistavat ja niiden analysointi on laadukasta. Pulma on se, että mittaaminen herättää tunteen kuin olisi tehty jotakin, vaikka varsinainen työ on vielä tekemättä. Siis se kaikki, mihin mittaamisen avulla yritetään päästä eli mitä lukujen valossa muuttaa.

Toinen, vielä suurempi pulma on se, ettei mittaamisesta välttämättä seuraa mitään. Tai kuten Siili Oyj:n Aki Ahlroth toteaa blogissaan: ”Ärsytät ihmisiä kyselyillä, jotka eivät johda mihinkään toimenpiteisiin.”

Vain tee se

Olen ehdottanut yrityksissä – johdon, esimiesten ja henkilöstön valmentamisen suhteen – että mittaamisen sijasta tehtäisiin ensin. Tekemisen kautta saataisiin arvokkaampaa ja konkreettista tietoa siitä, mitä tulisi muuttaa. Ja samanaikaisesti – hei! –  muutettaisiin asioita.

Yritykset jakautuvat vielä kahteen:  Jotkut kaipaavat kovasti lukuja ja pitävät niistä kiinni. Toisilla on vähän luovempi eli tehokkaampi ote asioihin: fire – aim!

Luvuilla on roolinsa ja toisinaan tärkeä sellainen. Vasta tekeminen on kuitenkin se, joka muuttaa asioita. Ja jostain syystä kynnys tekemiseen on edelleen korkeampi kuin mittaamiseen.

Näyttökuva 2014-03-03 kohteessa 22.08.16

*Otsikko tulee tilanteesta, jossa kaksi vanhinta lastani olivat pienenä löytäneet käsiinsä mitan. He mittailivat sillä innokkaasti, kunnes esikoinen pudotti mitan pikkuveljen varpaille. Siitä kirposi otsikon ajaton lausuma.