Peilaus

Elokuvaklassikko Mr. & Mrs. Smithin kuuluisassa aloituskohtauksessa John Smith (Brad Pitt) sanoo

–      Minä voin aloittaa. Mielestäni tämä on turhaa. … Tämä on vain tarkastus. Mahdollisuus trimmata konetta. Ehkä vaihtaa öljyt ja pari tiivistettä.

Näkymättömissä istuva terapeutti toteaa tähän

–      Selvä. Avataan konepelti.

Mutta onko se niin helppoa? Kuten elokuvassa myös elävässä elämässä: mitä jos elämä tuntuu hankalalta tavalla, jota ei osaa selittää, eikä sen näennäisesti toimivan pinnan alle haluakaan kurkistaa?

Ja mitä on kurkistaa mielen konepellin alle? Se tuntuu epämääräiseltä, ehkä pelottavaltakin, pimeältä avaruudelta tai raivaamattomalta rämeeltä. Ja ennen kaikkea: tekeekö kukaan oikeasti sellaista ja jos tekee, niin voiko siitä seurata mitään hyvää?

Ja kuitenkin: parempi ihminen ja parempi bisnes alkavat kukoistaa, kun suostuu katsomaan tai ainakin lakkaa yrittämästä olla huomaamatta, mitä mielessä tapahtuu. Jakomielinen olo seuraa olevan kieltämisestä ja syö voimia, jotka voisi käyttää paremminkin.

Tiedäthän

·     Jos esimiehen kanssa on läpäisemättömiä seiniä

·     Jos työkaverin kanssa on hankausta

·     Jos oma mieli on jäänyt etäiseksi

Saisiko vaikeita asioita helpommin puhutuksi, jos onnistuisi katsomaan niitä itsessä? Tai muuten vain katsoisi peiliin vähän pitempään?

Näihin kaikkiin voi vaikuttaa yrittämällä katsoa ja sitten hahmottaa niitä prosesseja, jotka vaikuttavat ja elävät kaiken aikaa ja mielen joka kolkassa.

Mitä ne voivat olla?

Meillä on kaiken aikaa käynnissä ajatuksia, tunteja, tarinoita ja impulsseja luovia prosesseja.

Kaikki nuo prosessit olisivat kaaosta ja kakofoniaa, ellei mielemme järjestäisi niitä siten, että toimimme jotenkin järjestäytyneesti arjessamme. Eli loisi niistä tarinan, meidän oman tarinamme.

Jos tämä riittää, ok.

Näin saa elää normaalia elämää & suostuu siihen, että siinä nyt vaan on hankaluutensa.

Mutta siinä vaiheessa, kun

·     Nämä mielen ”tehdasasetukset” aiheuttavat meille ongelmia

·     Haluamme jotakin parempaa, esimerkiksi laadukkaampaa yhteyttä toisiin ihmisiin

·     Haluamme ennakoida sen sijaan että jatkamme reagoimistamme

on aika kääntää katse sisäänpäin ja avata mielen konepelti. Mitä siellä tapahtuu ja millaisin tuntein me tuohon tapahtumiseen liitymme?

Mieli on aktiivinen kaiken aikaa. Mielen pinnan alla moni asia edistää minun ja minun kauttani myös muiden ihmisten hyvinvointia, rakentavia ja kehitystä edistäviä voimia – tai vastaavasti taannuttavia, estäviä ja tuhoavia voimia.

Paras tapa kurkistaa mielen pinnan alle on ryhtyä tekemään asioita, joita oikeasti haluan ja jotka tuottavat iloa toisillekin. Silloin käynnistyvät itse luodut prosessit.

Samalla tämä käynnistää usein ”mielen teatterin”, jossa joudut pitämään puolesi ja olla välillä tiukkanakin. Varsinkin sen suhteen, että pysyt päättämässäsi kurssissa ja kykenet johdonmukaisesti ja luovasti joka päivä edistämään tätä hyvää kaikista muista sisäisistä ja ulkoisistakin äänistä välittämättä.

Mitä haluat tehdä tai missä kehittyä paremmaksi? Ryhdy tekemään sitä.

Älä anna tekosyille valtaa äläkä varsinkaan kysy keneltäkään lupaa. Vaan tee.

Kohtaat tekemisen myötä monia päättämääsi tukevia toimintoja mutta myös vastarintaa. Jatka tekemistä. Ennen pitkää sinulle käy todennäköisesti niin kuin minulle, että tästä tekemisestä tulee todellinen voimanlähteesi. Haluttomuudesta kurkistaa mielesi prosesseihin ja vaivalloisuudesta ryhtyä hommiin tuleekin jotakin, joka sytyttää sinut.

·     Vaihdatkin öljyt eli pidät itsesi liikkeessä järkevämmällä tavalla

·     Vaihdatkin muutaman tiivisteen eli estät tahtoasi vuotamasta turhiin asioihin – mielesi fokusoituu halutessasi

·     Trimmaat konettasi eli päivittäisiä tapojasi ja asenteitasi – saat otteen itsestäsi niin kohtaamisissasi kuin suhteessa työhösi.

Koska tiedät sen olevan hyväksi ja samalla luot tarinallesi parempaa jatkoa. Joskus mutkien kautta mutta onnellisempana, kuten elokuvassa.

Time to pop the hood? Better call Mikko, 050 3840727.