Kun katsoo ihmisiä vilkaisua tarkemmin, huomaa monessa ihmisessä väsymyksen uurteita kasvoilla. Kun puhuu ihmisten kanssa, kuulee jo äänestä yhtä usein väsymyksen kuin se sanotaan ääneen.
Medioihin käytetään 8h33 min/pvä, siitä 20% radio , 25% netti ja 30% tv – milloin me tehdään duunia ja nukutaan! Anna Perho
Mikä ihmisiä väsyttää? Miksi he eivät tee asialle mitään? Milloin maailmasta tuli tällainen?
Jokin on muuttunut
Elämä ei itsestään selvästi tue lepoa ja virkistystä: Työ kuormittaa entistä yksipuolisemmin ja ’rajattomammin’. Työpaikan ärsyketulva jatkuu vapaa-ajallakin: sama media-some pyörii. Ympäristö tukee voimaantumista ja palautumista entistä vähemmän.
Mieli jää entistä vähemmän työpaikalle. Ehkä siksi työpaikalla olisi hyvä tapahtua jotakin, jotta mieli lähtisi sieltä mukaan toisenlaisena.
Tämän keskellä mieli on levoton, täynnä elämää eikä jätä rauhaan. Siellä elää usein myös äänten kakofonia ja vaatimusten tulva.
Vaikuttaa siltä että ihminen on heikoilla, itsensä ja omien valintojensa varassa. Mitä asettaa kaaosta vastaan, jos ei itsekään tiedä, mikä olisi olennaista.
Mikä olisi itselle hyvä?
Kuka saa laskun?
Monelta näyttää katoavan terve tunto siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Ahneus on illuusio siitä, että enemmän on aina enemmän. Samaan asiaan saa helposti tuhlattua näennäisen tehokkuuden nimissä paljon aikaa ellei pysty fokusoitumaan. Kun esimies vetää päivän neljättä palaveriaan, voi aivan hyvin kysyä, luodaanko tässä jotakin uutta vai toistetaanko vanhaa ja väsynyttä.
Itsensä ylittäminen kuuluu ihmisen elämään pienessä ja isossa. Mutta kun niin tekee, se on väliaikaista ja sen jälkeen on huolehdittava siitä, että vastaavassa määrin palautuu.
Miten kauan ihminen jaksaa osoittaa itselleen ja maailmalle, että on tärkeä ja tehokas ja suoriutuva? Usein hommasta puuttuu ilo ja se, mikä antaa sille merkityksen. Jotkut ihmiset jaksavat kauemmin kuin toiset.
Silloinkin voi kysyä: minkä kustannuksella ja millaisin seurauksin?
Back to basics
Kaiken tekemisen ja olemisen voi jakaa luonnollisen hengitysrytmin mukaan: hengitys sisään ja ulos. Ensin tehdään töitä ja sitten pidetään tauko. Paljon pieniä taukoja ja muutama iso. Joka päivä ja sitten viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Taukoja, joiden aikana voi reflektoida ja – uloshengittämisen jälkeen – ihmetellä sitä, mitä tähän asti ja mitä tästä eteenpäin.
Jopa minuutin, puolentoista pausseilla on vaikutusta vireystilaan. Avainsana on taukojen systemaattisuus. Rubanovitsch-Aalto: Bisnesatleetti
Laadukkaan ja riittävän unen tiedetään olevan avainasemassa suhteessa kaikkeen hyvinvointiin. Miksi ihminen ei nuku kun kerran väsyttää? Kun luonnollinen rytmi katoaa, ihminen on ristiriitaisten impulssiensa armoilla.
Entä sitten kun ei nukuta vaikka väsyttää? Usein nukahtamisvaikeudet johtuvat irtipäästämisen ongelmasta. Irtipäästämistä voi harjoitella aloittaen jostakin helposta mielikuvasta, ajatuksesta, tunteesta ja siirry sitten hankalampiin. Harjoitustilanteita ei tarvitse hakea, niitä tulee päivän mittaan luonnostaan. Kun harjoittelee päivällä, yö on levollisempi.
Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan laadusta. Ennen kaikkea siitä, että käyttää päivänsä asioihin, joilla on oikeasti merkitystä itselle. Ja että työnsä ja toimintansa kautta luo merkitystä, myös muille.
Mikä luo laatua elämään?
Järjestykseen
Mielen järjestäminen alkaa mielessä liikkuvan ja mielen toiminnan havaitsemisesta. Tämä ei tavallisesti tapahdu itsestään. Sen havaitsemattomuudessa on ihmisen tragedia, jos mieli tekee mitä sattuu. Sen havainnoimisessa on ihmisen mahdollisuus aidosti omaan elämään ja sen ohjaamiseen.
Kun tietoisuus on syttynyt, on aika ottaa käyttöön työkaluja. Tietoista mielen elämää, tietoista mielen ohjaamista harjoitetaan erilaisin menetelmin. Ihmisten sisäisen elämän kaikuja kuunnellessa on vaikea välttyä siltä johtopäätökseltä, että mielen ohjaaminen on tärkeämpää tänään kuin koskaan.
Mitä harjoittaminen on? Se on tietoisesti tahdottua ja suunnattua mielen toimintaa. Se voi olla mielen hiljentämistä, sen keskittämistä johonkin asiaan, sen huomion kiinnittämistä negatiivisen sijasta myönteiseen, sen kykyä päästää irti. Kaikki taitoja, joita tämän maailman keskellä eläessään tarvitsee luodakseen hyvinvoivaa elämää.
Luodako mieleen mieltä vai antaako kaaoksen jatkua?
Palautuminen
Palautuminen on sitä, että antaa omalle voimavaroja luovalle ja ylläpitävälle järjestelmälle tilaa ja mahdollisuuden hoitaa tehtävänsä. Jos kaivon tyhjentää, kestää aikansa kunnes siitä voi taas ammentaa.
Vastapaino on hyvä sana: se tuo sisäiseen vaakaan tasapainoa. Jos koko päivä on täynnä nopeita ärsykkeitä, kannattaa luoda tasapainoa hetkissä, jolloin ajattelu jäsentää koettua tai jolloin ei tapahdu mitään.
Myös päiväunet virkistävät ja palauttavat. NASA:n mukaan 40 minuutin päiväunet paransivat suorituskykyä 34 prosentilla ja vireystasoa 100 prosentilla. Este asenteiden tasolla on suurin: ”Eihän työaikana nukuta!” Entäs jos nukuttaisiin?
Monen ihmisen tarve on vain hengittää vapaasti. Lähes mikä tahansa oma juttu, joka tarjoaa elämyksiä, auttaa palautumaan. Myös reflektoiminen ja pohdiskeleminen kannattavat. Vanha kunnon päiväkirjan pitäminen sen monissa muodoissa auttaa ymmärtämään itseä ja elämää.
Aloittaako kuitenkin unesta?
Hienoimmat laadut
Tunnetusti väsyneenä on vaikea pitää päätöksistään kiinni. Eläimelliset kerrokset ottavat vallan. Terve ravinto saa kyytiä, kun väsynyt mieli vaatii rasvaa ja sokeria. Päätökset aikaisesta nukkumaan menosta ovat altavastaajina kun muutakin on tarjolla.
Väsymys tuo harvoin ihmisestä parhaan esiin.
Hienoimmat laadut katoavat usein ensin. Väsymys karkottaa ihmisestä herkkyyden, ajattelun ja luovuuden. Oppimisen, kiinnostuksen ja tahdon kehittyä.
Tällainen elämä ja elämisentunne ruokkii huonoja kehiä. Ihminen on kuin tarjoilija, joka hoitaa hommansa mutta ei luo toiminnallaan sitä kaikkea, mikä saa asiakkaan palaamaan.
Koska elämässäkin on monessa kyse juuri tuosta ylimääräisestä. Virkistynyt mieli tuo inhimillisen eli ihmisen esiin. Vaikkemme itsestä välittäisikään, muut ihmiset osaisivat antaa sille arvoa. Sirkeän ihmisen kanssa virkistyy itsekin.
Ja hyvää on aina mukava jakaa.
Peilaus 