Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: potentiaali

Jokainen osaa enemmän

Ei ole samantekevää, millaisiin olosuhteisiin satumme syntymään. Eikä varsinkaan, millaisissa olosuhteissa saamme kehittyä ihmiseksi.

Olosuhteista riippumatta meidän kaikkien ihmiseksi kasvaminen jää puolitiehen.

Samoin jää meissä olevien mahdollisuuksien toteutuminen. Tämän voimme todeta itseksemme jokaisen päivän päätteeksi, kun reflektoimme päiväämme taaksepäin, viskilasi kädessä tai ilman.

Eikä kyse ole vain meistä itsestämme vaan kaikista niistä ihmisistä, joihin yksityisenä ja julkisena ihmisenä vaikutamme.

·     Annanko kaikille mahdollisuuden, riippumatta ovatko he minun kaltaisiani vai eivät ja pidänkö heistä vai en?

·     Avaanko heille heidän omia mahdollisuuksiaan kasvaa vai tarjoilenko omiani?

·     Luonko sanoillani, käytökselläni ja teoillani parempia olosuhteita vai rajoitanko olosuhteita kapealla ja jälkeenjääneellä ajattelullani ja mielikuvillani?

Ennen sanottiin, että jokainen on hyvä jossakin. Ja että työ tekijäänsä neuvoo.

Nämä pitävät edelleen paikkansa. Noita lauseita voi laajentaa koskemaan sitä osaa ihmisessä, joka vielä odottaa toteutumistaan. Pelkän osaamisen ja kykyjen lisäksi esiin tulee se, mikä on kätkettyä, koska kukaan tai mikään olosuhteissa ei ole kutsunut sitä esiin. Ja siksi jotakin olennaista jää hyödyntämättä.

Eräs pitkään johtajana toiminut ystäväni on kohdannut lukuisia tuoreita esimiehiä ensimmäisten todellisten vaikeuksiensa keskellä. Kun maailma ja alaiset ovat haastaneet heitä todella, luovuttaminen on näyttänyt ainoalta vaihtoehdolta uskon loputtua ja itkemisen alettua. Kuunteleminen, keskusteleminen, oikeat kysymykset – eli oikea pysähtyminen ja ajan antaminen – ja toisessa nähty potentiaalin sanoiksi pukeminen ovat auttaneet silloin eteenpäin. Kriisistä läpi meneminen ja paikkansa löytäminen on tehnyt heistä aitoja ja parempaan ihmisiä johtavia esimiehiä.

Miten voimme luoda parempia olosuhteita kaikille?

Jokainen omalle mielelleen ja aktiivisesti ympärilleen ja me kaikki yhdessä, jotta kukin meistä tulee tietoisemmaksi ja voi valita paremmin itse, mihin ja miten hyvin aikansa käyttää.

Kyetä ohjaamaan itseään, olemaan kokonaisempi ja ehyempi ja toimimaan sellaisen tarkoituksen puolesta, joka on itseä suurempi eikä sen hyödyt palaudu itselle.

On turha jäädä odottelemaan parempia olosuhteita, kun niitä voi luoda itse tai ainakin osallistua niiden luomiseen. Varsinkaan oman mielen olosuhteiden osalta sitä ei edes voi tehdä kukaan muu.

Toisaalta me voimme kaikki olla avuksi itsellemme ja toisillemme. Hymyillä, katsoa silmiin, iloita ja nähdä toisessa ja olosuhteissa se parempi. Vähän niin kuin olisimme rakastuneita elämään. Vähän joka päivä.

Saatko sinä ihmiset ympärilläsi kukoistamaan? kysyy Mikko, p. 050 3840727.

Kasvuvaraa

Kun ostaa pienille lapsille vaatteita, ostaa järkevästi seuraavaa kokoa. Pienen kasvu on sellaista, että vaatteet jäävät ennen pitkää pieniksi.

Millaista kasvuvaraa sinä jätät itsellesi? Onko mahdollista, että mielikuvasi itsesi suhteen ovat jo vuosia olleet niin pieniä, että niiden pohjalta räätälöimä sisäinen vaatetuksesi puristaa tai kuristaa sinua? Ja siksi sinussa toimivat ohjelmat tuhoavat mahdollisuuksiasi sitä mukaa, kun ne tulevat eteesi.

Kasvuvara sisältää mahdollisuutesi ja potentiaalisi.

Sen, mihin voit ulottua ja missä voit parantaa. Kuinka paljon tiedät niistä kummastakaan? Jos olet normaali kuolevainen kuten minä, tiedät niistä jotakin ja suurimmasta osasta et. Mikset? Koska

·     aina on ollut ja on jotakin kiireellisempää

·     et ole koskaan oikeasti vaivautunut ottamaan selvää

·     niistä selvän ottaminen edellyttää erittäin uteliasta vaivannäköä

Kuitenkin sinunkin kasvuvarasi on syvässä ja suorassa yhteydessä elämän mielekkyyden ja merkityksen kokemukseesi. Varsinkin, jos uskallat lähteä sille tielle, jossa katsot tarkemmin omaa tyytyväisyyttäsi eli suostut raaputtamaan sen pintaa. Näkemään sen alla levottomuuden, joka haluaa uuden ja paremman releen sijasta katsoa silmästä silmään sitä tyyppiä, joka oikeasti olet ja mistä sinut on tehty. Koska vasta sitä kautta syvimmät tarpeesi tyydyttyvät.

Voit lahjojasi ja osaamistasi hyödyntämällä saada elämässäsi paljon aikaan ja tulla siitä myös runsaasti palkituksi. Kasvuvarasi voit hyödyntää täydesti kuitenkin vain, kun olet valmis iloisesti kohtaamaan sen itsesi, joka vain sinä voit olla ja joka haluaisi olla vielä vähän enemmän sinä.

7 syytä harjoitella

Harjoitteleminen on itsensä eli oman mielen johtamisen perusta.

Harjoitteleminen on myös orgaanisin tapa oppia, kehittyä ja muuttua. Sellaiseksi kuin haluat.

Siksi kerron nyt lyhyesti seitsemän syytä harjoitella.

1)  Haluat oppia jonkun taidon tai kyvyn. Hyvä, harjoittele. Mitä tahansa voi harjoitella ja mistä tahansa asiasta voi tehdä harjoituksen. Se on juuri niin yksinkertaista kuin miltä se kuulostaa.

2)  Kun harjoittelet, harjoittelet tapoja. Harjoitteleminen on säännöllistä ja mielekästä toistamista. Jos pystyt siihen, opit mitä tahansa. Sellaistakin, mitä et vielä osaa ollenkaan.

3)  Kun harjoittelet, et koskaan harjoittele pelkästään taitoa tai kykyä. Harjoittelet samalla tietoisemmaksi tulemista, koska mitä pidemmälle edistyt, sitä paremmin opit tuntemaan itsesi ja sen, mistä sinut on tehty. Lisäksi kun harjoitat itsekuria, harjoitat samalla omaa toimintaasi ohjaavaa voimaa. Mitä enemmän harjoittelet, sitä vahvemmaksi tämä voima kasvaa.

4)  Tärkeintä harjoittelussa on harjoitteleva asenne. Kun suhtaudut mihin tahansa tekemiseen harjoittelevalla asenteella, kynnys tekemiseen ja sen aloittamiseen laskee. Voit alkaa tehdä mitä tahansa, koska harjoittelet ja harjoittelemiseen kuuluu opetteleminen ja erehtyminen ja epäonnistuminen. Harjoitteleminen levittyy vähitellen kaikkeen elämään.

5)  Harjoitteleminen tuo sinulle mielekkyyden kokemuksen. Olet koko ajan kehittymässä ja muutosprosessit elävät sinussa kaiken aikaa. Ja koska olet itse antanut niille suunnan, olet koko ajan menossa oikeaan suuntaan: enemmän parempaa sinulle ja muille.

6)  Kun huolehdit harjoittelemisesta, harjoitteleminen huolehtii sinusta. Ja siitä, että pysyt liikkeessä. Jatkuva muutos on vastakohta niille pakoille (”pitäisi”) ja muureille, jotka pysähtyneessä elämässä vaanivat ennen kaikkea sisäistä elämääsi.

7)  Harjoitteleminen näyttää sinulle konkreettisesti mahdollisuutesi rajattomammin kuin mikään muu. Se antaa sinulle vahvoja aavistuksia siitä kaikesta potentiaalista, joka sinussa on ja joka odottaa vapautumistaan. Ja jota sinä joka kerta harjoitellessasi vapautat.

Haluatko tulla paremmaksi? Harjoittele.

Jumalat

Vuosia sitten kummisetäni kertoi meille lapsille tarinan jumalista, jotka suuressa viisaudessaan lahjoittivat ihmiselle kolme vapauden kykyä, jotka erottaisivat heidät muista olennoista: vapauden pystyasentoon, puhumiseen ja ajattelemiseen. Viisaudestaan huolimatta jumalat eivät kuitenkaan tulleet vapautta jakaessaan ajatelleeksi, että vapaudella on aina varjonsa. (Muistan, että tässä kohtaa kummisetäni silmäkulmaan ilmestyi pilke.) Niinpä ihminen sitten löytämistään raaka-aineista teki itselleen juomaa, jota nauttimalla hän teki tyhjäksi jumalten lahjoitukset mutta käänteisessä järjestyksessä: ensin se sumensi hänen kykynsä ajatella, sitten puhua niin että muutkin ymmärtäisivät ja lopulta pystyasentokin muuttui ensin horjuvaksi ja sitten ihminen olikin rähmällään.

Vuosien varrella tämä tarina on tullut mieleeni, kun olen ihmetellyt asiakkaitteni kykyä sabotoida sitä, mikä heissä on kaikkein arvokkainta. Alkoholi ja muut karkeat tavat tuhota tilaisuuksiaan näyttäytyvät vasta jäävuoren huippuna. Ainakin verrattuna niihin arkisiin toimiin, joilla ihminen ohittaa ja aliarvioi potentiaaliaan, mahdollisuuksiaan toteutua ja antaa parastaan.

Koska potentiaalista kirjoittaminen on erillinen aiheensa, rajaan tämänkertaisen kirjoitukseni siihen, mitä arjen tasolla todella tapahtuu joka päivä.

Osata haastaa itsensä epämiellyttävillä kysymyksillä on osa ihmiseksi kasvamista.

·     Teetkö asioita, jotka tyhmentävät sinua, koska et uskalla viisastua? Itsesi tyhmemmäksi ja pienemmäksi tekeminen ei ole kenenkään etu.

·     Oletko mykkä, koska jätät sanomatta asioita vai saatko suhteettomia keuhkoamiskohtauksia mitättömistä asioista? Kasvatat taakkaasi hukkaamalla tilaisuutesi etsiä sanat, joilla on sinulle ja muillekin todellista merkitystä.

·     Painatko pääsi kuin valmiiksi alistuneena, koska et löydä sitä, mikä sinussa on arvokkainta? Väärät uskomuksesi estävät sinua kohottamasta päätäsi pystyyn, koko arvossaan.

Tällaiset huomaamatta tapahtuvat asiat ovat kuin hiljaisen tulehduksen mahdollisuus kenessä tahansa meissä: elän itseni ohi.

You can change the course of your life right now by changing your volitional (intentional) acts and self-destructive patterns. Barbara O’Brien

Minä tahansa hetkenä voi kuitenkin havahtua ja päättää, että tästä lähtien toisin. Ei välttämättä täysin toisin mutta ratkaisevalla tavalla toisin.

·     Aloita oma viisastumisprojektisi. On mahdollista haastaa itsensä älyllisesti tieteen ja taiteen parissa, käydä keskusteluja jotka pakottavat argumentoimaan paremmin. Ja ennen kaikkea: oppia ajattelemaan itse. Enempään tyytyminen kasvattaa sisästä voimaa ja luo todellista yhteyttä itseen ja toisiin. Luot kukoistusta.

·     Ala sanoa toden sanoja ääneen, ensin vaikka itsellesi. Kirjoittaminen, rohkaistuminen, oman äänen löytäminen ja sen käyttäminen. Kaikkien kohtaamiesi ihmisten kanssa, yhtälailla asiakkaiden kuin ventovieraiden. Sinä alat puhua, eivät enää ne muut äänet, jotka eivät ole sinä. Sinun todellinen panoksesi kasvaa kaikilla elämän alueilla.

·     Suorista sisäisen ryhtisi ja ulkoinen ryhtisi suoristuu. Ei tarvitse suostua kaikkeen sellaiseen, joka ei vastaa sinun käsitystäsi arvokkaasta elämästä. Samalla luot sellaista elämää, jossa ei tarvitse suostua vain siihen, mitä maailmassa on tarjolla. Luot itse sellaista, mitä haluat. Teet itsestäsi aiempaa arvokkaamman yhteisön jäsenen, ja yhteisösi arvo nousee.

To make a decision to change route in your life is taking some rough mind exploration. In fact very few dear to change the route they have prepared and grown up with. Hov Trond

Harjoittelet näitä asioita. Mitä tapahtuu? Se, mikä sinussa on todellisinta, alkaa vähitellen sulaa syväjäästä. Sitten se alkaa oikoa jäseniään. Ja ennen pitkää tämä ”toinen ihminen” sinussa alkaa toteutua yhä enemmän jokapäiväisessä toiminnassasi, niin sisäisessä kuin ulkoisessa.

Lopussa harmittaa, jos olet tehnyt vain sitä, mitä muut ovat halunneet. Patrick Degerman

Alkaa tapahtua hämmästyttäviä asioita, kun joku sanoo ääneen, että tämä kaikki ei ole vain sallittua vaan mahdollista. Se voit olla myös sinä itse, joka sanoo omille lahjoilleen kyllä.

Avaimet

Puhumisessa ja kirjoittamisessa on yksi yhteinen piirre: sanat ovat avaimia, jotka avaavat paitsi lukkoja myös teitä sinne, minne aiemmin ei ollut pääsyä.

Avaimet alkavat tavallisesti toimia vasta kun niitä kiertää lukossa. Niin avaimet kuin lukotkin ovat näkymättömiä. Niistä tulee näkyviä vasta, kun tekee jotakin, tässä tapauksessa puhuu tai kirjoittaa.

Näyttökuva 2014-12-05 kohteessa 11.29.34

Tästä tapahtumisesta harvoin tietää etukäteen: ei tiedä mitä tapahtuu eikä minne se johtaa.

Kirjoittaessani tätä en tiedä, mitä tästä seuraa. Mitä tähän liittyy, mihin ulotun, ketä tämä puhuttelee.

Keskustelussa toisen kanssa tilanteeseen liittyy vielä jotakin lisää. Keskustelu on edellä kuvatun tapahtumisen synty kummankin sisällä. Synty voi olla syvästi vuorovaikutteinen: toinen löytääkin juuri oikeat sanat, jotka avaavat tien kummallekin kulkea.

Joskus kysyn itsekseni, mikä sitten on lukinnut tien? Ja heti perään: tarvitseeko sen olla jokin erityinen tapahtuma?

Riittääkö, että oikea hetki on koittanut: On valmis näkemään asiat, joiden näkemistä ei ehkä aiemmin olisi kestänyt tai joiden aika ei elämässä vielä ollut. On valmis sanomaan ja tulemaan ja tekemään näkyväksi. Jotakin mitä itse on, jotakin mikä on syystä tai toisesta lojunut varjoihin kätkeytyneenä.

Työyhteisöihin ja yksilöihin kätketyn potentiaalin vapauttamisessa on usein kyse juuri tästä.

 

ihmisellä

on kaksi varjoa

varjolla

on varjonsa

toimivalla tavalla näkymättömiä

näkyvällä tavalla toimimattomia

Mikael Brygger: Tuuliatlas

 

Merkillisellä tavalla tähän prosessiin liittyy aika ja aikaan sidotut voimat. Hetki tulee, sanat syntyvät, ihmiset ilmestyvät… Se, millä on todellista merkitystä, näyttäytyy sille, joka haluaa nähdä.

 

Unelmia

Kevättalvella unelmoin siitä, että juoksen tänä vuonna Suomalaiset sataset eli kolme sadan kilometrin ultramaratonia. Kolme päivää sitten unelmani täyttyi. Olin yksi seitsemästä suomalaisesta – ja ylpeä siitä.

Opinko muuta kuin sen, että kannattaa unelmoida? Tai että koskaan ei tiedä etukäteen, mitä unelmien toteuttaminen oikeastaan tuo tullessaan?

Ainakin sen, että unelmien eteen tehty työ näkyi tässä tapauksessa suoraan lopputuloksessa.

Ensimmäiseen ultraan olin harjoitellut sen minkä olin ehtinyt, toiseen valmistauduin lähinnä leikkimällä kesäkissani kanssa ja kolmanteen jotain siltä väliltä.

Lopputulos kertoo juoksemiseen käytetyn ajan ja jotakin yleisestä ja sen hetkisestä suorituskyvystä. Mutta tuon noin kahdentoista tunnin aikana ehtii tapahtua paljon.

Jokaisessa juoksussa kohtasin voimattomuuteni ja haluni luovuttaa. Niinä hetkinä ja niissä mielentiloissa ei harjoittelu enää auttanut, ainoastaan tahto ja päättäväisyys.

Eli: minä en anna periksi. Vaikka ruumis huutaa apua ja kiroaa minut. En löydä itsestäni ainuttakaan syytä jatkaa. En enää tiedä, missä olen. Toisesta jalastani katoaa tunto. Tunnen, etten jaksa enää vetää henkeä.

Näyttökuva 2014-10-13 kohteessa 21.11.03

Ja sitten jalat juoksevat läpi tuon mustan hetken, jota seuraa ihmeellinen virkistyminen ja keveys. Samankaltainen hyvänolontunne kuin juostessa syntyy – syy, miksi monet meistä juoksevat. Ja lopussa koittaa euforia, jonka voi saada vain tästä.

Jos unelmointi, unelmien ääneen sanominen ja toteuttaminen ylipäätään edellyttävät itsensä ylittämistä, jokainen asiasta mitään tietämättäkin ymmärtää, että sadan kilometrin juokseminen on itsensä ylittämistä joka kerta.

Ja itsensä ylittäminen, miksi se on niin tärkeää? Siksikö, että siinä oikeasti kokee elävänsä? Siksikö, että silloin tutustuu itseensä ja ennen kaikkea siihen potentiaaliin, josta ei juuri mitään tiennyt, ennen kuin ryhtyi unelmaansa toteuttamaan?

Vai vain siksi, että itsensä ylittäminen on ihmisen osa?

Muutoksessa

Ihmisen ristiriitaisuus näyttäytyy suhteessa ja suhtautumisessa muutokseen.

Toisaalta ihminen kokee vahvasti  ja tietää kaiken muuttuvan ja olevan muutoksessa. Maailma muuttuu, hän itse muuttuu, jokainen kohtaaminen on vähän eri kuin edellisellä kerralla. Silti mieli omassa hämärässään – kun valo vähenee, kaikki alkaa näyttää harmaalta – haluaa kiinnittyä illuusioon siitä, että asiat ovat muuttumattomia ja pysyviä.

Kun ihminen ei vastustakaan vaan suostuu siihen, että päivittää itsensä tilanteen tasalle, hän kokee elävänsä taas. Sisäinen valo näyttää maailman värikkäänä.

Muutosvastarinnassa on syvä varjo. Kukaan ei tiedä, mitä muutos tuo tullessaan. Se herättää usein pelon ja epävarmuuden. Koko elämisen kannalta on ratkaisevaa, antaako tämän pelon hallita. Luonne ja kokemukset vaikuttavat. Jos kokemukset muutoksesta ovat voittopuolisesti huonoja, suhtautuminen muutokseen on epäilevä.

Ja kuitenkin ihminen ratkaisee itse oman suhtautumisensa. Hän voi jäädä kokemustensa vangiksi ja uhriutua tai ylittää ne. Hän voi olla

  • Oman elämänsä bulldog, naama nutturalla neliraajajarrutuksessa.
  • Oman elämänsä naapuri, joka on valinnut elämäntehtäväkseen kytätä omaa ja muiden elämää.
  • Utelias olento, jolle elämä tässä ja nyt on kiinnostavaa – koska se oikeasti on sitä.

Mihin se elämä ja sen päivät kuluvat? Mikä tämän homman tarkoitus on?

Tämä on ihmisen oma valinta. Toiset ihmiset, ympäristö ja olosuhteet voivat olla tukena tässäkin muutoksessa. Ihminen voi valita elämän ja tuoreuden ja päivittyvät mielikuvat.

Samalla ihminen valitsee sen, missä määrin hän toteuttaa ja toteutuu omassa potentiaalissaan. Miltä näyttäisikään, jos ihmisen paras pääsisi esiin?

Sama koskee organisaatiota. Miten sen potentiaali vapautetaan?

Usein ihmiset tietävät, mitä pitäisi tehdä. Ja osittain myös miten: parempia tapoja luomalla saadaan enemmän aikaiseksi ja keskitytään olennaiseen. Mutta: tieto ei muutu tekemiseksi. Suurin este potentiaalin vapautumisessa on se, että ihmiset ja organisaatiot jäävät tahdon kynnyksen tällä puolelle seisoskelemaan.

Näyttökuva 2014-10-10 kohteessa 11.36.28

Yksi tarjolla oleva ratkaisu on asioiden kokeileminen, pienessä ja suuressa. Mitä kaikkea voi kokeilla? Vain mielikuvitus on rajana. Kuka tahansa voi esittää idean, tehdä siitä esityksen, sitä kokeillaan rajattu aika ja sitten joko skaalataan tai palataan vanhaan. Jotkut ideat toimivat, toiset eivät.

Sillä suurin osa ihmisistä kaipaa autonomiaa, mahdollisuuksia vaikuttaa ja tehdä asioita vähän paremmaksi. Sen sijaan että valittaa ja vastustaa, puristelee nyrkkiä taskussa tai uskoo tietävänsä, miten asiat hoidettaisiin paremmin. Tässä kohtaa pääsee toteuttamaan, kohtaamaan ideoineen maailman.

Ovatko kaikki innoissaan uusista ideoista tai uudistuksesta? Eivät ole. Tässä organisaatio voi olla luomassa yhteistä tunnetta, yhteistä mielialaa muutokseen. Organisaatio voi päättää olla päivittyvä ja kulttuuria muuttava organisaatio, niin organisaation sisällä kuin maailmassa.

Yhteisö tukee yksilön muutosta, yksilö omalta osaltaan tukee yhteisön muutosta. Ollaan samassa veneessä, jonne kaikki ovat kutsutut.

Muutos voi tuntua ihan elämisen arvoiselta ja jopa olla elämää. Jos niin haluaa.

Rakastunut rekry

Voiko rekrytessä rakastua ja jos, niin miten sitä hallitaan? Spontaani vastaus on eieieiei. Tunteiden sekoittaminen tuohon koko yrityksen toimintaan ja sen kohtaloon vaikuttavaan tapahtumaan voisi olla aidosti – kohtalokasta.

Kun aidosti rakastuu, näkee toisen ihmeellisenä olentona. Ihmeellistä on se koko potentiaali, johon rakastuneen katse pääsee kurkistamaan. Ne kaikki mahdollisuudet, jotka on käyttämättä ja toteuttamatta. Ja ihmetyksen taustalla leijuu kysymys, miksei noita mahdollisuuksia ole toteutettu ja tilaisuuksia käytetty.

Ja tähän ihmetykseen niin työ- kuin parisuhde omalla elinkaarellaan vastaa: ihmisessä on muutakin kuin potentiaalia. Sieltä löytyy myös ne esteet, joiden raivaamiseen suhteet osittain on tarkoitettu.

Näyttökuva 2014-06-17 kohteessa 13.58.35

Hyvällä syyllä ihmistä verrataan jäävuoreen. Sillä siinä se ihminen on, rinta rinnan näkyvä ja kätketty, toteutunut ja toteutumaton. Arkisen ohessa taianomainen.

Kun rekrytoivassa voi nähdä kaiken tämän rakastumisen arvoisen ja samanaikaisesti voi elämänkokemuksensa nojalla peilata sitä, mikä ei ilman apua toteudu, näkee yhdellä kertaa sekä potentiaalin että tehtävän, joka uuden työntekijän myötä tulee taloon. Kun tämän muistaa, voi kehittää itselleen tapoja, jotka tukevat tätä.

Esimerkiksi:

  • Tukee nykyistä minää ja antaa sen toteutumiselle apunsa.
  • Rohkaisee sitä minää, joka vasta kurkottaa tulevaan. Jotta se kerran ulottuisi sinne.

Näyttökuva 2014-06-17 kohteessa 13.55.07

Jonnekin ihminen on liikkeellä. Sinne ihmisen kanssa voisi kulkea. Erityisen herkällä korvalla voi kuunnella sitä muutosta, jota ihminen tahtoo vaikkei saa sitä selvästi sanotuksi.

Kesä on matkalla olemista.

Resurssi olet sinä

”Mistä saisin lisää tunteja vuorokauteen?” minulta kysytään aika ajoin. Tavallisesti vastaan jotenkin näin: ”Et tarvitse lisää tunteja vaan otteen itsestäsi. Aikaa syntyy jokaisesta järkevästä valinnasta, päätöksestä ja järkevämmästä työtavasta. Sitten sinulla on aikaa, ennen kaikkea kaikelle sille, mikä on sinulle tärkeää.”

Elämää mielessä

Viime vuosien aikana olen tutustunut eri ihmisten kautta mindfulnessiin ja läsnäolon taitoon. Monia hyviä harjoituksia. Erityisesti koko homman ytimessä oleva pyrkimys siihen, että ajassa levottomasti ja hallitsemattomasti seilaava mieli rauhoittuisi ja jäsentyisi ja löytäisi läsnäolon taidon, voiman ja tietoisuuden.

Näyttökuva 2014-04-22 kohteessa 8.51.31

Erilaisten tarkkailuharjoitusten lisäksi läsnä voi olla myös ajattelussaan. Myös ihmisen kyky suhteessa menneisyyteensä ja tulevaisuuteensa on resurssi: voin luoda itsellesi paremman menneisyyden ja voin innostua tulevaisuudestani.

Se mihin mieli kykenee ja millaisia sisältöjä se kykenee tuottamaan – se on resurssi, joka on suurelta osin hyödyntämättä.

Potentiaalii

Ihminen ei välttämättä herää ennen kuin hänet herätetään tajuamaan, että hänessä on paljon vapauttamattomia voimavaroja, kykyjä ja mahdollisuuksia. Niistä vain pieni osa tulee tavallisesti käyttöön. Ihminen on paljon enemmän.

Ihminen kykenee hyvään ja parempaankin, kun antaa sille mahdollisuuden. Ja antaa ennen kaikkea mahdollisuuden kehittää mahdollisuutensa kyvyiksi ja voimaksi.

Näyttökuva 2014-04-22 kohteessa 8.52.27

Ihminen ei tiedä, mihin kaikkeen hänestä on ja missä mitassa, ennen kuin hän ryhtyy ylittämään itseään. Eikä hän useinkaan tiedä, miten suuria ovat hänen kykynsä oppia ja kehittyä.

Mieli taipuu tahdon edessä. Siksi kannattaa lähteä tekemään ja kokeilemaan asioita. Se herättää tietoisuuden ja tahdon siihen kaikkeen, joka on kätkettyä ja odottaa toteutumistaan.

 

Renessanssinero tänään

Renessanssinerot ovat poissa. Paikalla on vielä hauskoja monitoimihenkilöitä, mutta mihin yleistaitavuutta vielä tarvitaan?

Näyttökuva 2014-03-25 kohteessa 8.13.42

Joidenkin mielestä on parasta keskittyä siihen, missä on hyvä eikä lähteä alueille, joihin ei ole taipumuksia. Toiset, vähemmistö, ovat päinvastaista mieltä.

Kykyä kehittämään

Kannattaako kehittää vain hyviä ominaisuuksiaan ja taipumuksiaan, jotta oikeasti voisi tehdä sitä, missä on hyvä? Kyllä. Ihminen palvelee parhaiten muita ihmisiä juuri sillä, mitä hän osaa parhaiten ja millä hän on hyödyksi muille.

Mutta: johtaako se mentaalis-sosiaalisen aspergerin kaltaiseen rajalliseen osaamiskierteeseen, jonka ulkopuolella ollaan aivan turisteja? Kun toteutuminen kapeutuu, elämä kapeutuu eivätkä seuraukset ympärille aina ole pelkästään myönteiset.

Monipuolisuus nyt

Mitä hyvä (työ)elämä edellyttää ihmiseltä? Mekaanisten, arjen rutiinien ja suorittavan työn yläpuolella nousevat kysymykseen mielen taidot, joita harjoitella kaiken keskellä.

Itseohjautuminen. Miten johtaa itseään sisältäpäin? Tunnistaa olennainen ja seurata sitä, tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toteuttaa ne. Kynnykset on tarkoitettu ylitettäviksi.

Vuorotellen vaikutus. Osata olla kanssakäymisissä,  käydä aitoa dialogia,  kyetä aktiiviseen kuunteluun.

”Ihminen palvelee kokonaisuutta sitä paremmin, mitä tietoisemmin hän on itseään kehittänyt.”

Toisilta oppiminen. Arjessa oppiminen on kaikkien resurssien käyttöön ottamista, hyväksikäyttämistä sanan parhaassa merkityksessä.

Näyttökuva 2014-03-25 kohteessa 8.14.38

Itsesuhdetaidot – osaanko palvella itseäni niin että paras loistaa minusta ulospäin? Pitää huolta itsestä, jotta voin pitää huolta muista. Pysyä yhteydessä itseeni ja saada halutessa luotua yhteys.

Potentiaalin vapauttaminen

Jokaisessa ihmisessä on runsaasti vapauttamatonta potentiaalia. Eikä siinä kaikki: jokaisessa ihmisessä on jotakin paljon parempaa kuin pääsee esiin.

Sekä potentiaali että paras ovat varjoihin kätkeytyneinä, kunnes ihminen alkaa niitä tietoisesti kehittämään esiin. Tässä esiin kehittämisessä parempaa menetelmää kuin harjoitteleminen ei ole vielä löydetty. Tietoiseksi tuleminen, havahtuminen, osoittaa voimansa ja tien omien syvyyksien salaisuuksiin.

Jos tahdot, että potentiaalisi tulee laajassa mitassa esiin, ryhdy tekemään asioita, toteuttamaan haluamaasi ja toteutumaan unelmissasi ja siinä, mikä oikeasti saa sinut innostumaan.

Useilla ihmisellä on kokemuksensa siitä, milloin paras loistaa hänestä esiin. Tällaisten hetkien laajentaminen ja toteuttaminen useimmin on harjoittelemisen paikka. Olla tietoinen mahdollisuuksista hetkessä, olla hereillä ja toimia – pitää kynnys tekemiseen matalana.

Tarvitseeko osata punoa verkkoja tai soittaa kannelta? Ei välttämästi. Mutta jos osaa liittää kätensä, sydämensä ja mielensä päivittäiseen tekemiseen, kokonaisena eläminen ja toteutuminen luo hyvää elämisentunnetta myös ympäristöön.