Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: systeemi

Tulevaisuuden kyvyiksi

Loistavana vuonna 1964 Martha and The Vandellas levytti klassikon Dancing in the Street.

Calling out around the world: are you ready for a brand new beat?

Kun sinulle käy kutsu löytää oma äänesi, oletko valmis uuteen eli näyttämään, mitä oikeasti olet ja mihin kykenet?

Sillä ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustelija nähdäkseen, että seuraavien vuosien aikana tapahtuvat muutokset edellyttävät meiltä adaptaatiota, uudelleen orientoitumista ja uusien kykyjen omaksumista ja kehittämistä. Oletko valmis?

Millaisista kyvyistä on kyse? Tässä yhdeksän ensin mieleen tulevaa.

Systeemiset kyvyt, joista ehkä tärkein on taito nähdä asiat sekä-että sen sijaan että ne olisivat joko-tai, kuten luontaisesti tapahtuu. Kyvyn tarkoitus on vastakkainasettelun (me-ne, hyvä-paha, vahva-heikko) ja erillisyyden voittaminen, maailman turhan osiin jakamisen lopettaminen ja laajemman yhteisen tontin löytäminen. Samalla kehitetään ristiriitojen ja paradoksien sietämistä kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua.

Tunnetaidot eli voimistetaan tahtotunteita kuten uteliaisuus, rakastaminen ja intohimo.

Tunteiden käsittely eli opitaan empatiaa, hyväntahtoisuutta ja myötätuntoa. Jonkinlaisena maksiimina tässä voisi olla ”En voi olla todella onnellinen niin kauan kuin yksikin ihminen lähelläni on onneton.” Tähän liittyy myös syvempi kuunteleminen, jota harjoitetaan jotta ymmärretään ja autetaan toisia löytämään oikeat sanat, ei jotta korjataan heidän ”vääriä” käsityksiään.

Henkisten kykyjen kehittäminen: intuitio, visualisointi ja meditaatio, joiden avulla luodaan parempaa yhteyttä ja suhdetta todellisuuteen, myös sisäiseen todellisuuteen ja toisiin ihmisiin.

Itsensä johtaminen, itsetuntemus, itsensä selvittäminen, oman mielen reflektoiminen ja sen myötä omien mahdollisuuksien ja potentiaalin näkeminen. Omien tavoitteiden asettaminen & yrittäjämäinen asenteen kehittyminen elämässä: luon itse olosuhteita sille, mitä tahdon maailmassa saada aikaan ja miten siinä vaikuttaa.

Metataidot eli taitojen taidot, jotka synnyttävät lisää taitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi oppiminen ja oppimaan oppiminen, harjoitteleminen ja harjoittelemaan oppiminen, itsensä uudistuminen ja itsensä opettaminen eli itselle niiden taitojen opettaminen, joita kokee tarvitsevansa. Metataidot luovat ja vahvistavat kehittymisen tahtoa ja asennetta.

Mielikuvituksen vahvistaminen eli aiempaa parempi mahdollisuuksien havaitseminen ja niihin tarttuminen. Tarvittavia kykyjä tähän ovat rohkeus kokeilemiseen, unelmointi, improvisaatio ja leikkiminen.

Sisäisen tarkkailijan vahvistaminen ja kehittäminen. Tämä metakognitiivinen taito on käytännössä esimerkiksi kykyä ajatella omaa ajattelua, peilata omia tunteita ja tulla tietoisemmaksi omista mielenliikkeistä ja mielialoista.

Kokonaisuuden tarkoituksen tavoittaminen eli systeeminen hahmottaminen. Monimutkaisen systeemin osatekijöiden näkeminen dynaamisessa, keskinäisessä riippuvuussuhteessa. Samanaikaisesti tulevaisuuden organisaatiossa korostuu tarve olla kokonainen ihminen työelämässä, kaikkine kykyineen ja valmiuksineen antaa oma panoksensa yhdessä toisten kanssa.

Muuttuuko oikeasti jokin? Vai samako menoko jatkuu kuin eilenkin, kysyy Jukka Poika kappaleessaan Sotaisa rotu. Ja vastaa: sama meno jatkuu.

Huomennakin suurin osa ihmisistä menee samaan työpaikkaan, jonka järjestelmät ja sen sisällä toimivat tavat ja rutiinit pitävät huolen siitä, että kaikki tuntuu jatkuvan kuten aina. Pinnan alla tapahtuva kehitys muuttaa asioita usein hitaasti ja ellei muutokseen kiinnitä huomiota, se saattaa näyttäytyä äkillisenä ja yllättävänä.

Toivottavasti sinulle ei käy niin. Sillä oikeastaan kaikki edellä sanottu on jo näkyvissä.

Kaipaatko apua muutokseen liittyvien kykyjen kehittämisessä? Soita Mikko, p. 050 3840727.

Peilaus 5 v

Tänään Peilaus Oy täyttää viisi vuotta. Yrittäminen on oivaltamista.

Aloitin yrittäjäurani tekemällä yksilövalmennusta. Teen sitä edelleen. Matkani varrella olen tajunnut, että yksilöä ympäröivien olosuhteiden on hyvä muuttua, jotta yksilön muutos pääsee oikeasti toteutumaan.

Aloin vetää työpajoja, joihin osallistui tiimejä ja osastoja ja sekalaisia henkilöstön ja esimiesten ryhmiä organisaatiosta. Tavoitteena oli muutoksen luominen bottom-up. Joissakin yrityksissä muutoksen tielle tuli johdon lasikatto.

Koska muutos koskee koko organisaatiota, sen on mieluiten oltava meneillään samanaikaisesti kaikkialla. Tästä alkoivat keskustelut ja valmennukset koskien yrityksen ”sielun” elävänä pitämistä. Sitä, miten yksilö, kulttuuri ja systeemi resonoivat keskenään. Sitä, miten tietoisemmaksi tuleminen ja vaivannäkö ovat avaintekijöitä, kun halutaan olla luomassa uutta ja edistämässä sydämen paloa.

Tässä ollaan nyt.

Viisi vuotta sitten kirjoitin, että haluaisin viiden vuoden päästä kiertää maata evankeloimassa kehittämäni harjoittelemisen menetelmän autuudesta. Sitä olen nyt tehnyt. Vähitellen fokus on laajentunut koskemaan systeemisiä ja kulttuurisia muutoksia organisaatiossa. Edelleen uskon, että muutos syntyy tekemällä ja harjoittelemisen ja reflektoimisen yhdistelmä on orgaanisin, järkevin ja tehokkain tapa luoda muutosta.

Nykyisin voin valita, kuinka paljon teen työtä ja kuinka paljon annan itselleni aikaa ihmisten, mielen ja asioiden reflektoimiseen ja ymmärtämiseen.

Viiden vuoden päästä toivon osaavani olla vielä suuremmaksi avuksi niille, jotka tahtovat toteuttaa tärkeäksi ja merkitykselliseksi kokemaansa.

Elän unelmaani.

P.S. Missä viisivuotias sitten menee? ”Viisivuotias osaa jo jossain määrin huolehtia itsestään ja on aina yhtä ilahtunut voidessaan auttaa muita.”

Peter Sengen kaa

Aalto yliopiston Systeemianalyysin laboratorio täytti eilen 30 vuotta ja asiaa juhlittiin asianmukaisesti juhlaseminaarilla ja –kirjalla. Keynote-puhujaksi oli kutsuttu Peter Senge, klassikoksi muodostuneen The Fifth Element kirjan kirjoittaja, muun muassa.

Näyttökuva 2014-11-20 kohteessa 23.33.18

Sitten tämä pieni suuri mies astui lavalle. Ja harvoin kuulee niin sydämeen käyvää puhetta kuin eilen. Tässä muutama aforisminomainen ajatus hänen puheestaan.

”Me elämme keskinäisessä riippuvuudessa. Sitä kutsutaan systeemiksi. Usein ensimmäinen systeemi on perhe. Paljon elämässä riippuu siitä, toimiiko systeemi vai ei.

Kun kysyy itseltään, kuka haluaisi tuhota eläimistöä tai loukata jonkun tunteita, vastaus on: ei kukaan. Mutta sitä kuitenkin tapahtuu joka päivä. Kutsun tätä systeemitietämättömyydeksi. Ihmiset eivät tiedä, mitä he tekevät eivätkä osaa toimia toisin.

Millaista tietoisuutta tämä vaatisi nyt, oikeasti?

Mustajalka-intiaanien kielessä ei ole substantiiveja. He kuvaavat asioita prosesseina (eli juuri päinvastoin kuin meidän kielessä, jossa prosesseita kuvaamaan ei ole ilmaisuja). Siksi mustajalat kutsuvat asioiden kuvaamista ”virrassa surffaamiseksi”.

Luonto luo moninaisuutta. Ihmisten kohdalla tämä tarkoittaa yksilöllisyyttä. Moninaisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen ihmisten kesken on evoluutiota.

Systeemiäly on myötäsyntyinen ominaisuus. Tämän tajuaminen auttaa kohtamaan lapsen ja tukemaan hänen kehitystään.

Yhteys ihmisten välillä syntyy ja vahvistuu siitä, että kykenee tuntemaan mitä toiset ihmiset tuntevat. Ja olennaista on se, että välittää siitä, mitä toiset tuntevat eli ottaa sen vakavasti.”

Olennaisia perusasioita. Ei ihme, että taputimme seisaaltaan Sengen esitelmän päätteeksi.