Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Tag: taylorismi

Organisaatioluonto

Kun istuu aurinkoisena aamuna järven rannalla, luonnon orgaaninen ja kokonainen tarkoituksenmukaisuus vakuuttaa. Luontoa reflektoimalla tajuaa, ettei sillä ole pidäkkeitä kehittyä, päästää irti ja siirtyä eteenpäin eikä sellaisia mielikuvia ja tahtoa, jotka rikkoisivat kokonaisuuden tai pyrkisivät estämään kehityksen.

Luonnolta puuttuu monta sellaista asiaa, jotka haittaavat ihmisen luoman organisaation kehittymistä. Ja toisaalta: samoja asioita ihminen voi tietoisuutensa avulla kehittää.

Taylorismi eri muodoissaan on väkivaltaa ihmisen kokonaisuutta kohtaan. Teal-organisaatiot tarjoavat esimerkin siitä, miten ihmiset paremmin huomioonottava tapa toimii.

Miten organisaatioon saadaan lisää orgaanisuutta?

Yhtälailla kuin terveyttä ei tulisi hoitaa osina vaan ihmisen kokonaisuutta ymmärtäen, tarvitaan syvempää ymmärrystä ihmisestä, living selfistä ihmisten välillä ja elävästä organisaatiosta.

Kun ihminen saa olla ja toimia kokonaisena, kehittyvää itseään toteuttaen, hän voi paremmin. Kun turhat naamiot putoavat, hänen työnsä kukoistaa ja edistää samalla organisaation menestystä. Itseohjautuvuus, fiksujen ammattilaisten autonomia toimia tilanteessa parhaan mahdollisen vaihtoehdon pohjalta, on osa kokonaista ihmistä ja organisaatiota.

Milloin sinä viimeksi koit olevasi kokonainen työyhteisössäsi?

Organisaation evoluution ja muutoksen liittäminen yksittäisen ihmisen evoluutioon ja päinvastoin on mahdollista, kun yhdessä nostetaan säännöllisesti esiin se kokonaiskuva, jota organisaatio on omalla toiminnallaan palvelemassa.

Me emme ole erillisiä vaan monin tuntemattominkin sitein yhteydessä toisiimme ja kokonaisuuteen. Samalla meistä jokainen on aktiivinen toimija, joka vaikuttaa kokonaisuuden kehityssuuntaan. Me voimme valita vaikuttaa siihen, että kokonaisuus kehittyy tietoisempaan ja parempaan suuntaan.

Kaksi elämisen taitoa sopii yhtälailla organisaatiolle kuin yksilölle: taito pysyä liikkeessä ja taito pysähtyä ja reflektoida suuntaa ja kokonaisuutta. Taidot, joiden harjoitteleminen yhdessä luo enemmän ja parempaa toimintaa kaikille.

Miten sinä lähtisit kehittämään organisaatiotasi kokonaisempaan ja orgaanisempaan suuntaan? Tarvitsetko sparrausta? kysyy Mikko@Peilaus, p. 050 3840727

Mainokset

Nykyaika

On hetkiä, jolloin kehityksen suunta näyttää selvältä: ihmiset haluavat yhä enemmän itse vaikuttaa työhönsä ja toimia työtehtävänsä sisällä itseohjautuvasti. Samanaikaisesti on kuitenkin koko joukko ihmisiä, jotka haluavat, että heille sanotaan selkeästi, mitä heidän pitää tehdä.

Näyttökuva 2015-9-30 kello 6.44.18

Edelleen on kuin neljä erilaista tilaa:

  • Ensimmäinen tila on liukuhihnan äärellä, jolloin työtehtävä on aivan klassista taylorismia: lyhyitä, yksinkertaisia ja mitattavia työsuorituksia, jotka voidaan optimoida.
  • Toinen on vielä suuressa osassa työpaikkoja ja –tehtäviä, joissa suoritetaan annetut työtehtävät ja sitten kysytään uusia.
  • Kolmas on jo todellisuutta monella työpaikalla: ihminen liittää päivittäisellä tekemisellään itsensä yrityksen tai organisaation tarinaan eli tietää, mitä tekee ja luo ja kehittää omaehtoisesti työtään kysymättä keneltäkään.
  • Neljäs tila on suurimmalle osalle vielä tulevaisuutta: yrittäjämäinen tapa tehdä työtä eli olla jatkuvassa proaktiivisessa asennossa luomassa uutta ja tulevaa itsensä varassa muiden kanssa.

Nämä erilaiset työtyypit eivät katoa tulevaisuudessakaan, mutta painopiste siirtyy vähitellen toisesta kohti kolmatta ja neljättä. Sivuten esimerkiksi Daniel Pinkin autonomia-käsitettä työmotivaation yhtenä tekijänä.

Vielä on työpaikkoja, joissa ihmisiä turhautetaan sen sijaan että heidät päästettäisiin vapaiksi. Samanaikaisesti monia ihmisiä ahdistavat vaatimukset itsenäisestä työn tekemisestä.

Suurin muutos tulevaisuudessa on asenteissa.

Kyse on ennen kaikkea rohkeudesta proaktiivisuuteen, tyhjään astumiseen. Ja sitten työn eli asiakkaan tarpeen tyydyttämisen tosissaan ottamisesta – ”kun siitä tulee täyttä totta”.

Niin mielen kuin organisaatiota ohjaavan systeemin on taivuttava uuteen asentoon. Ja se on usein miellyttävämpää itse kuin että jokin ulkopuolinen alkaa sitä taivuttamaan.