Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Tag: työelämä

Kenet tunnet todella?

Eräs esimies tuli aamuisin työpaikalle aina vihaisena, meni huoneeseensa sanomatta sanaakaan ja paiskasi oven kiinni. Kukaan ei tiennyt, mitä hän puuhasi huoneessaan aamun ensimmäisinä tunteina, mutta kun hän lopulta ilmestyi yhteiseen office spaceen, hän kiersi jokaisen luona ja löysi jokaisen työstä jotakin ”parannettavaa”. Kuitenkaan kyseinen esimies ei ymmärtänyt, miksi hänen tehokasta ja asiantuntevaa työtään ei arvostettu vuotuisissa työtyytyväisyyskyselyissä.

Vaikkei aina näin räikeästi, niin vaatimaton itsetuntemus aiheuttaa ongelmia päivittäin. Turhaa törmäilyä väärinkäsitysten, pettymysten ja syyttelyn ja muun osaamattomuuden muodossa.

Siksi työelämässä puhutaan itsensä tuntemisesta nyt enemmän kuin koskaan.

Ammatillinen osaaminen ei enää yksin riitä, koska on tarve nousta seuraavalle tasolle. Tietoa ja taitoa alkaa olla yhä useammalla ja siksi huomio kiinnittyy siihen, mitä on harvemmalla: todellista kyvykkyyttä toimia olosuhteissa ja hetkissä toisten ihmisten kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Se edellyttää itsensä tuntemaan oppimista, mieluiten jatkuvaa sellaista.

Kun päivittäisessä toiminnassa oman mielen kartta on täynnä valkoisia laikkuja tai muuten tuiki tuntematonta toimintaa, siitä seuraa sattumanvaraisesti kaikenlaista. Siksi itsetuntemuksen polusta kieltäytyminen tarkoittaa käytännössä tälle huonolle sattumanvaraisuudelle antautumista.

Miksi itsensä tunteminen on nykybisneksen kannalta merkityksellistä?

·     Kun ymmärrys toisia kohtaa laajenee samassa mitassa itsetuntemuksen lisääntymisen kanssa, yhteistyö paranee kaikilla tasoilla. Mielen kartta laajenee ja tarkentuu ja sitä voi hyödyntää paremmin.

·     Itsetuntemus johtaa tasapainoisempaan suhteeseen itseen. Hyvinvointi ja onnellisuus heijastuvat muihinkin suhteisiin. Kokonainen suhde itseen on tervehdyttävää myös ympäristölle.

·     Ihmisten välinen yhteinen energia ja ymmärrys joko liitää tai laahaa. Oman toiminnan ja osallisuuden vaikutusten näkeminen on hyvän muutoksen moottori. Parhaassa tapauksessa näin syntyy yhdessä tilaisuus löytää aiemmin tuntemattomiksi jääneet mahdollisuudet – ja sen myötä nostaa koko toiminta ja yhteinen tekeminen liitoon.

·     Todellinen yhteys itseen ja toisiin syntyy vain itsensä tuntemisen kautta. Yhdessä harjoitteleminen on yhteyden täyden hyödyntämisen aarreaitta. Jatkuvan yhdessä oppimisen merkitystä kaikessa nykyisessä työssä on vaikeaa yliarvioida.

Monet kulkevat kohti elämänsä loppua oppimatta koskaan tuntemaan läheisintä ihmistä, itseään. Miksi hukkaisit tämän parhaan mahdollisuutesi?

Itsetuntemus vahvistuu harjoittelemalla – voin näyttää sinulle polun. Terveisin Mikko@Peilaus, p. 050 3840727.

Mainokset

Töissä nyt

Kaikuja juuri nyt meneillään olevasta Nordic Business Forumista, jossa London Business Schoolin professori Lynda Gratton puhui kehittyvän työelämän mahdollisuuksista.

Kolmio

Grattonin mukaan ihmisen kestävyyteen ja sinnikkyyteen vaikuttaa kolme asiaa: emotionaalinen elävyys, sosiaaliset yhteydet sekä älykkyys ja viisaus.

Emotionaalisen elävyyden haasteena on jatkuva vaatimusten ja haasteiden virta työssä ja kotona. Jaksamisen ytimessä ovat itsetietoisuus, itsensä ymmärtäminen ja itsen kanssa toimeen tuleminen. Todellinen voima kohdata sekä asioita että ihmisiä perustuu toisaalta tasapainoon ja toisaalta lujuuteen, jotka kummatkin syntyvät työskentelystä itsen ja oman mielen suhteen.

Sosiaaliset yhteydet tarkoittavat toisaalta verkostoja ja toisaalta läheisiä ihmissuhteita. Yhtälailla menestys kuin hyvinvointikin pohjaavat näihin yhteyksiin. Onko ympärillä pieni joukko ihmisiä, joiden kanssa jakaa ja peilata ideoita maksimaalisella avoimuudella ja aidolla palautteen annolla? Onko riittävästi ennakkoluulottomuutta tarkastella maailmaa, nähdä siinä tapahtuviin muutokseen ja sen olennaisiin tarpeisiin. Läheiset ihmissuhteet fyysistä läheisyyttä myöten ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja elämän perusluottamukselle.

Älykkyys ja viisaus eivät enää tarkoita kerrytettyä tietoa vaan ennen kaikkea kykyä monimutkaiseen ongelmanratkaisuun. Tällainen kyky on tämän päivän maailmassa selkeä erottuvuustekijä, sillä se luo arvoa, se on harvinaista ja sitä on vaikea jäljitellä.

Lynda Gratton

Huono ja hyvä kehä

Vaikka kolmesta edellä esitetystä osaisikin huolehtia, Grattonin mukaan ihminen huomaamattaan joutua kodin ja työpaikan välillä kahteen mahdolliseen kehään.

Huono kehä syntyy siitä, että

  • ihminen menee aamulla töihin syyllisyydentuntoisena koska hänelle on ollut liian vähän aikaa esimerkiksi lasten kanssa ja omat voimavarat on ylitetty
  • ihminen palaa illalla töistä vihaisena ja turhautuneena, aliarvostettuna.

Hyvä kehä syntyy siitä, että

  • ihminen on saanut kotona olla autenttinen, hän on saanut tukea (ja saanut tukea) ja kokee voimistuneensa
  • töistä ihminen palaa oppimiskokemuksineen, inspiroituneena ja verkostoituneena.

Useimmat ihmiset elävät yllä kuvattujen kehien sattumanvaraisessa sekoituksessa. Mahdollisuus vahvistaa hyvää kehää edellyttää usein havahtumista ja halua vaikuttaa asioihin ja niiden kulkuun. Tietoista pyrkimystä arjen kohtaamisissa seuraa muutos, toisinaan nopeassakin tahdissa.

Esimerkkejä seuraten

Maailmalta löytyy esimerkkejä siitä, miten uusien tapojen kokeileminen tuottaa hyviä tuloksia esimerkiksi uusien hyvien kehien luomisessa.

British Telecomilla ollaan kiinnitetty huomiota siihen, että työpaikalla suhteet ovat aikuinen-aikuinen –suhteita eikä perinteisen alisteisia. Tällä on ollut suuri vaikutus paitsi työilmapiiriin myös ihmisten työhön sitoutumiseen ja tasavertaisesta kohtaamisesta syntyvään vapauteen ajatella ja ideoida.

Goressa on puolestaan huomattu kaksi selvää menestystekijää:

Ihmisille on tietoisesti annettu runsaasti aikaa ja tilaa kokeilla asioita.

Työpaineen on huomattu vaikuttavan negatiivisesti lähes kaikkeen työn tekemiseen. Paineettomuutta on pyritty lisäämään kaikkialla, sillä sen on havaittu lisäävän työnilon lisäksi myös tuottavuutta.