Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Tag: uni

Laadukas päivä, parempi uni

Olet ehkä kuullut tarinan suutarista, joka ennen nukkumaan menemistään leikkasi valmiiksi nahan palaset kenkiä varten, jotka hän tekisi herättyään. Kun hän heräsi aamulla, kengät olivat valmiit.

Tämä on se työ, jonka uni tekee meidän puolestamme yön aikana. Uni luo fragmenteista kokonaisuuksia. Unta sanotaan myös pesulaksi, sillä se huuhtelee turhan ryöhnän pois aivoistamme (ja mielestämme). Uni myös uudistaa, ja tunnetusti kaikki kasvu tapahtuu nukkuessa. Siksi aamu on iltaa viisaampi ja yön yli nukkuminen kannattaa. Samasta syystä kannattaa luoda mielikuvia tulevasta päivästä, sillä yön aikana ne auttavat sinua saamaan paremman otteen siitä, mitä teet ja mitä kohtaat.

Unen tarpeen arvoitus on vielä ratkaisematta, mutta tutkimukset paljastavat unesta viikottain uutta. Unen merkitys tajutaan ehkä selvemmin kuin koskaan, varsinkin sen negaation eli univajeen avulla.

Väsymys, univaje ja muutamaksi tunniksi jäänyt yöuni vaikuttavat tutkimusten mukaan suoraan kykyymme ajatella, olla luova ja tuottelias ja siihen, miten herkästi sairastumme. Sen lisäksi väsymys vie parhaan osan ihmisenä olemisestamme: kykymme aidosti kuunnella, kohdata ja tuntea empatiaa sekä ulottua uuteen ja harjoitella uusia asioita. Väsymys on kuin näkymätön kelmu, joka erottaa meidät maailmasta. Tämän useimmat meistä tietävät: väsymys harvoin tuo parasta esiin meistä.

Mitä laadukkaampaa uni on, sitä paremmin se täyttää tehtävänsä. Vuonna 2017 suurimpia paradokseja on se, että tiedämme paremmin kuin koskaan nämä asiat ja silti suuri joukko ihmisiä on avuton toteuttamaan sitä, minkä hyväksi tietää.

Kyse ei ole tiedon vaan tahdon ongelmasta.

Sama koskee syömistä ja liikkumista. Kyky seistä tahtonsa päällä eli pitää kiinni päätöksistä ja itselle annetuista lupauksista – harvoin itsestään selvää, siksi tahtoa on voimistettava harjoittelemalla.

Ahneus ajaa ehtimään enemmän kuin ehtii. FOMO eli pelko jäädä jostakin paitsi on illuusio, joka kannattaa rikkoa. Määrällinen saavuttaminen laadun kustannuksella ja vähällä unella ylpeily ovat edelleen tätä päivää – tämänkin typeryyden voi lopettaa.

Olennaisempaa kuin määrillä todistelu on elää sellainen päivä, jossa aito ja innostava tekeminen imaisee sinut päivän sisään. Sillä mitä kauemmas ulotut päivään, sitä syvemmälle uppoat yöhön. As above, so below. Laadukas päiväsi raivaa alitajunnallesi tilaa vaeltaa sen tietoista mieltäsi suuremmissa resursseissa.

Suosittelen kokeilemaan kolmea asiaa:

  • Päätä mennä nukkumaan, kun iltaväsymys kutsuu sinut uneen. Näin vältät sen, että piristyt myöhemmin ja illanviettosi venyy yöhön.
  • Anna meditaation rauhoittaa mielesi, ja mielesi jäsentyy aivan kuin unessa. Kun annat tapahtua, erilaiset oivallukset ja asioiden ”loksahtaminen” paikalleen tapahtuvat meditaatiossa yhtä vaivattomasti kuin unessa. Siksi meditaation harjoittamisella illalla viimeiseksi tai aamulla ensimmäiseksi on merkitys, jota vasta aletaan arvostaen ymmärtää.
  • Yksi tapa vähentää unen kuormittamista on käydä ennen nukahtamista läpi kulunut päivä takaperin, viimeksi kuluneesta hetkestä heräämisen hetkeen. Tällainen intensiivinen päivän kelaaminen – kuin katselisi itseään elokuvassa – auttaa kohtaamaan päivän tapahtumat tavalla, joka johdattaa uneen vailla päivän tapahtumien kuormaa.

Lopuksi: Asiakkaasi ja työkaverisi eli sinulle tärkeät ihmiset iloitsisivat kuorossa, jos he saisivat katsella sirkeitä silmiäsi ja levänneitä kasvojasi. Sen sijaan, että heitä vastassa on aamusta toiseen näytönsäästäjän kaltainen univajenaama.

Jos tarvitset tukea elämän muutoksen tekemisessä, soita Mikko, p. 050 38407

Lue myös:

http://www.hs.fi/elama/art-2000002926202.html?jako=3a0740a87d6378ff587bda86d597b125&ref=tw-share

http://jamesclear.com/sleep

http://ariannahuffington.com/books/the-sleep-revolution-hc

Vaikuttavaa

Omaa vaikuttavuutta on usein vaikea nähdä ja arvioida. Itsen peilaaminen suhteessa itseen ja ympäristöön on aito haaste: miten nähdä itsensä kuin ulkopuolisin silmin? Millä todentaa oma vaikutus, joskus pitkälle tulevaisuuteenkin?

Näyttökuva 2014-03-14 kohteessa 7.46.24

Kokemus ja havainto sanoisivat, että tämän asian suhteen meidät erottaa toisistamme vain unemme syvyys. Unesta voi kuitenkin herätä – ja toiset auttavat.

Vaikutus itseen

Saan itseni liikkeelle satoihin erilaisiin toimiin päivän mittaan. Millaisessa suhteessa tekoni ovat itseeni ja siihen, mitä syvimmältäni olen. Niin kauan kuin onnistun olemaan yhteydessä syvimpään itseeni, tekoni ovat sopusoinnussa sen kanssa mitä olen. Silloin voin hyvin.

Psykologi Mikael Saarinen toteaa HS:n haastattelussa: ”Jokaisen kannattaisi välillä pysähtyä miettimään, mistä asioista innostuu, ja mille haluaa omistautua. Innostuksen alkulähde on se, että ollaan lähellä tunteita ja tarpeita.”

Jokaiseen päivään mahtuu tilanteita, joissa kohtelen itseäni eri tavoin. Usein oppimieni ehdollistumien pohjalta, käytöstäni juuri huomaamatta. Suhtautumiseni itseeni on sisäisen yhteyteni peili. Samalla se synnyttää elämää niin sisälleni kuin ulospäin.

Olenko onnellinen siitä, miten elän itsessäni? Tunnenko vahvan yhteyden itseeni vai onko yhteys ohut ja katkeileva? Kannatan toistuvasti miettimään pysähtymistä.

Vaikutus toisiin

Millaista elämää luon ympärilleni? Teoilla ja sanoilla voin saada aikaan iloa ja elämää, joka luo ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Näyttökuva 2014-03-14 kohteessa 7.45.43

Tärkeä osa vaikuttamisesta tapahtuu sillä, mitä olen ja miten olen. Sisäinen kireys, pakko ja koleus vaikuttavat vastakkaisesti kuin parhaassa tapauksessa valoisa ja ennakkoluuloton ajattelu, maailmaan kauttani leviävä lämpö.

Toisissa ihmisissä tapahtuvat reaktiot ja reagointi ovat osa sitä palautetta, jota voi harjoitella lukemaan. Lisäharjoittelua tarjoaa taito osata ottaa vastaan palautetta ja ottaa siitä opikseen. Kohtaamiset ovat mahdollisuuksia tulla tietoisemmaksi ja taitavammaksi.

Vaikutus maailmassa

Työ on keskeinen vaikuttamisen mahdollisuus. Usein vaikuttaminen on laajempaa ja pitkäkestoisempaa kuin kuvitteleekaan: minne tekojeni jäljet ulottuvat?

Sosiaalinen media ja siinä toimiminen peilaa tätä vaikuttavuutta. Palaute – kommentit, tykkäämiset ja uudelleen twiittaamiset – ovat pieni osa sitä, mitä tapahtuu todella. Mitä eri ihmiset ottavat vastaan ja saavat kaikesta siitä, mitä verkkoon tuottaa.

Miten kauas aikaan saamani aallot kantautuvat ja miten pitkän ajan päästä? Ja toisaalta: miten pitkät ovat toimintani varjot ja onko tämä muutakin kuin valon leikkiä tilassa?

Perintöä jakamaan

Päivän päätteeksi olen ottanut tavakseni miettiä, mitä päivästä jäi jäljelle ja minkä jäljen jätin maailmaan. Haikeuden iltaan tuo ajatus siitä, että olisin voinut antaa itsestäni enemmän, olisin voinut olla taitavampi. Onneksi huominen tarjoaa tilaisuuden päästä näkemään, auttoiko asioiden ymmärtäminen niiden toteuttamisessa.

Toisinaan ajattelen tämän elämän päättymistä ja kysyn saman kysymyksen. Mikä on perintöni, jonka jätän jälkeeni? Millaisia asioita sain aikaan, millaisia seurauksia niillä oli – mitä lisäsin ja vahvistin tässä maailmassa?

Oliko elämäni ”rikas, rämä mutta oma”? Tähän vastaisin nyt kyllä.

Minne sirkeät kadonneet?

Kun katsoo ihmisiä vilkaisua tarkemmin, huomaa monessa ihmisessä väsymyksen uurteita kasvoilla. Kun puhuu ihmisten kanssa, kuulee jo äänestä yhtä usein väsymyksen kuin se sanotaan ääneen.

Medioihin käytetään 8h33 min/pvä, siitä 20% radio , 25% netti ja 30% tv – milloin me tehdään duunia ja nukutaan! Anna Perho

Mikä ihmisiä väsyttää? Miksi he eivät tee asialle mitään? Milloin maailmasta tuli tällainen?

Jokin on muuttunut

Elämä ei itsestään selvästi tue lepoa ja virkistystä: Työ kuormittaa entistä yksipuolisemmin ja ’rajattomammin’. Työpaikan ärsyketulva jatkuu vapaa-ajallakin: sama media-some pyörii. Ympäristö tukee voimaantumista ja palautumista entistä vähemmän.

Mieli jää entistä vähemmän työpaikalle. Ehkä siksi työpaikalla olisi hyvä tapahtua jotakin, jotta mieli lähtisi sieltä mukaan toisenlaisena.

Tämän keskellä mieli on levoton, täynnä elämää eikä jätä rauhaan. Siellä elää usein myös äänten kakofonia ja vaatimusten tulva.

Vaikuttaa siltä että ihminen on heikoilla, itsensä ja omien valintojensa varassa. Mitä asettaa kaaosta vastaan, jos ei itsekään tiedä, mikä olisi olennaista.

Mikä olisi itselle hyvä?

Kuka saa laskun?

Monelta näyttää katoavan terve tunto siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Ahneus on illuusio siitä, että enemmän on aina enemmän. Samaan asiaan saa helposti tuhlattua näennäisen tehokkuuden nimissä paljon aikaa ellei pysty fokusoitumaan. Kun esimies vetää päivän neljättä palaveriaan, voi aivan hyvin kysyä, luodaanko tässä jotakin uutta vai toistetaanko vanhaa ja väsynyttä.

Itsensä ylittäminen kuuluu ihmisen elämään pienessä ja isossa. Mutta kun niin tekee, se on väliaikaista ja sen jälkeen on huolehdittava siitä, että vastaavassa määrin palautuu.

Miten kauan ihminen jaksaa osoittaa itselleen ja maailmalle, että on tärkeä ja tehokas ja suoriutuva? Usein hommasta puuttuu ilo ja se, mikä antaa sille merkityksen. Jotkut ihmiset jaksavat kauemmin kuin toiset.

Silloinkin voi kysyä: minkä kustannuksella ja millaisin seurauksin?

Back to basics

Kaiken tekemisen ja olemisen voi jakaa luonnollisen hengitysrytmin mukaan: hengitys sisään ja ulos. Ensin tehdään töitä ja sitten pidetään tauko. Paljon pieniä taukoja ja muutama iso. Joka päivä ja sitten viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Taukoja, joiden aikana voi reflektoida ja – uloshengittämisen jälkeen – ihmetellä sitä, mitä tähän asti ja mitä tästä eteenpäin.

Jopa minuutin, puolentoista pausseilla on vaikutusta vireystilaan. Avainsana on taukojen systemaattisuus. Rubanovitsch-Aalto: Bisnesatleetti

Laadukkaan ja riittävän unen tiedetään olevan avainasemassa suhteessa kaikkeen hyvinvointiin. Miksi ihminen ei nuku kun kerran väsyttää? Kun luonnollinen rytmi katoaa, ihminen on ristiriitaisten impulssiensa armoilla.

Entä sitten kun ei nukuta vaikka väsyttää? Usein nukahtamisvaikeudet johtuvat irtipäästämisen ongelmasta. Irtipäästämistä voi harjoitella aloittaen jostakin helposta mielikuvasta, ajatuksesta, tunteesta ja siirry sitten hankalampiin. Harjoitustilanteita ei tarvitse hakea, niitä tulee päivän mittaan luonnostaan. Kun harjoittelee päivällä, yö on levollisempi.

Kyse ei ole pelkästään määrästä vaan laadusta. Ennen kaikkea siitä, että käyttää päivänsä asioihin, joilla on oikeasti merkitystä itselle. Ja että työnsä ja toimintansa kautta luo merkitystä, myös muille.

Mikä luo laatua elämään?

Järjestykseen

Mielen järjestäminen alkaa mielessä liikkuvan ja mielen toiminnan havaitsemisesta. Tämä ei tavallisesti tapahdu itsestään. Sen havaitsemattomuudessa on ihmisen tragedia, jos mieli tekee mitä sattuu. Sen havainnoimisessa on ihmisen mahdollisuus aidosti omaan elämään ja sen ohjaamiseen.

Kun tietoisuus on syttynyt, on aika ottaa käyttöön työkaluja. Tietoista mielen elämää, tietoista mielen ohjaamista harjoitetaan erilaisin menetelmin. Ihmisten sisäisen elämän kaikuja kuunnellessa on vaikea välttyä siltä johtopäätökseltä, että mielen ohjaaminen on tärkeämpää tänään kuin koskaan.

Mitä harjoittaminen on? Se on tietoisesti tahdottua ja suunnattua mielen toimintaa. Se voi olla mielen hiljentämistä, sen keskittämistä johonkin asiaan, sen huomion kiinnittämistä negatiivisen sijasta myönteiseen, sen kykyä päästää irti. Kaikki taitoja, joita tämän maailman keskellä eläessään tarvitsee luodakseen hyvinvoivaa elämää.

Luodako mieleen mieltä vai antaako kaaoksen jatkua?

Palautuminen

Palautuminen on sitä, että antaa omalle voimavaroja luovalle ja ylläpitävälle järjestelmälle tilaa ja mahdollisuuden hoitaa tehtävänsä. Jos kaivon tyhjentää, kestää aikansa kunnes siitä voi taas ammentaa.

Vastapaino on hyvä sana: se tuo sisäiseen vaakaan tasapainoa. Jos koko päivä on täynnä nopeita ärsykkeitä, kannattaa luoda tasapainoa hetkissä, jolloin ajattelu jäsentää koettua tai jolloin ei tapahdu mitään.

Myös päiväunet virkistävät ja palauttavat. NASA:n mukaan 40 minuutin päiväunet paransivat suorituskykyä 34 prosentilla ja vireystasoa 100 prosentilla. Este asenteiden tasolla on suurin: ”Eihän työaikana nukuta!” Entäs jos nukuttaisiin?

Monen ihmisen tarve on vain hengittää vapaasti. Lähes mikä tahansa oma juttu, joka tarjoaa elämyksiä, auttaa palautumaan.  Myös reflektoiminen ja pohdiskeleminen kannattavat. Vanha kunnon päiväkirjan pitäminen sen monissa muodoissa auttaa ymmärtämään itseä ja elämää.

Aloittaako kuitenkin unesta?

Hienoimmat laadut

Tunnetusti väsyneenä on vaikea pitää päätöksistään kiinni. Eläimelliset kerrokset ottavat vallan. Terve ravinto saa kyytiä, kun väsynyt mieli vaatii rasvaa ja sokeria. Päätökset aikaisesta nukkumaan menosta ovat altavastaajina kun muutakin on tarjolla.

Väsymys tuo harvoin ihmisestä parhaan esiin.

Hienoimmat laadut katoavat usein ensin. Väsymys karkottaa ihmisestä herkkyyden, ajattelun ja luovuuden. Oppimisen, kiinnostuksen ja tahdon kehittyä.

Tällainen elämä ja elämisentunne ruokkii huonoja kehiä. Ihminen on kuin tarjoilija, joka hoitaa hommansa mutta ei luo toiminnallaan sitä kaikkea, mikä saa asiakkaan palaamaan.

Koska elämässäkin on monessa kyse juuri tuosta ylimääräisestä. Virkistynyt mieli tuo inhimillisen eli ihmisen esiin. Vaikkemme itsestä välittäisikään, muut ihmiset osaisivat antaa sille arvoa. Sirkeän ihmisen kanssa virkistyy itsekin.

Ja hyvää on aina mukava jakaa.