Peilaus

A coach tries to think by writing and speaking.

Avainsana: valmistautuminen

27.1.2017

Moraalinen varmuus

Elämässäni oli vaihe, jolloin psyykkasin itseäni aamuisin kysymyksellä: Are you dressed to kill – valmis kohtaamaan mitä tahansa kuin kasakka?

Moraalinen varmuus syntyy, kun tiedät tehneesi kaiken,

mitä päivän kuntosi antoi myöten valmistautuessasi tulevaan. Käytit ne resurssit, jotka olivat sillä hetkellä käytössä. Ei vähempää mutta ei myöskään enempää. Siitä seuraa ensin hyvä uni, sitten hyvä päivä.

On kahdenlaista valmistautumista, pitkää ja lyhyttä.

·     Pitkä on harjoittelemista: mitä haluat kehittää, missä sinun on hyvä kehittyä, miksi haluat tulla. Hyveiden harjoittaminen johtaa hyvempään ihmiseen. Eli ihmiseen, joka luo kasvun mahdollisuuksia ympärilleen.

·     Lyhyt on valmistautumista tulevaan päivään & viikkoon. Kun valmistaudut ajoissa, asioilla on mahdollisuus täydentyä. Siitä seuraa se, että olet valmis olemaan spontaani, valmis improvisoimaan. Koska olet valmistautunut.

Ja se tarkoittaa: olet harjoitellut. Kaikki mitä teet itsesi suhteen tunteaksesi itsesi paremmin, ollaksesi valmiimpi eli osataksesi paremmin. Vähän enemmän kuin tänään.

Se on sinun lahjasi. Se on sinun kontribuutiosi.

Näetkö vaivaa sen eteen? Sillä kun se päivä koittaa ja se koittaa sinulle huomenna: oletko valmis?

Moraalinen varmuus on sitä, että sinä tiedät valmistautuneesi niin hyvin kuin mahdollista. Se on sinulle tärkeää, vaikka kukaan ei sitä sinulta olisi vaatimassa. Se on sitä, koska sinä haluat olla hyvä ja antaa parastasi. Se on sinun antaumuksesi niitä kohtaan, joista sinä olet omalta osaltasi vastuussa. Ne ovat sinun asiakkaasi, työkaverisi, lähimmäisesi. Oletko valmis?

Moraalinen valmius on se tunne, kun se todellinen haaste tulee yhtäkkiä, täysin yllättäen eteesi ja olet valmis sen kohtaamaan, koska tiedät, että olet valmistautunut.

Joku osaa ehkä selittää hienommin (= tieteellisemmin) sen intuitiivisen varmuuden, kun sinä olet antanut kaikkesi ja universumi tulee puoliväliin vastaan. Koska sinä haluat antaa parastasi, maailma auttaa sinua: järjestää olosuhteita, auttaa sinua oivaltamaan juuri sen, mikä siinä hetkessä on tarpeen. Ellet valmistaudu, tätä ei tapahdu.

Eli oletko valinnut toisin? Suhtaudutko välinpitämättömästi tulevaan päivään?

Pilaatko huomisen päivän elämällä tänään sellaista elämää, ettei sinusta ole vastaamaan huomisen päivän haasteeseen ja ihmisten tarpeisiin? Voi olla että tärvelet tulevan päiväsi sillä, miten vietät sitä edeltävän iltasi. Ryömit riman ali. Tai vaadit itseltäsi aivan liikaa.

Kummassakin tapauksessa elät ristiriidassa sen maailman kanssa, jota sinun on määrä palvella. Paljon pahempaa et voisi tehdä suhteellesi itseesi ja maailmaan. Se syö sinua & sinun valmiuttasi. Sinusta ei ole palvelemaan. Haaste voittaa sinut, yllätys yllättää housut nilkoissa. Ja tiedät sen itse.

Mutta tiedätkö: sinä voit lakata tekemästä niin.

Järjestä itsesi. Valmistaudu.

Tämä on elämän parhaita asioita: voit muuttaa elämäsi kulkua, voit milloin tahansa ottaa uuden suunnan. Se on sinun päätöksesi. Päätät, että olet huomenna vähän enemmän kuin tänään.

Miten sinä valmistaudut tulevaan työpäivääsi? Oletko kuin huippu-urheilija: kaikki osaset balanssissa. Ehkä sinulle riittää tänään tunti, koska osaat eli olet oppinut käyttämään sen tunnin oikein. Johtaako tunteesi kohtaamaan, täyttämään omat tai omaksi ottamasi tavoitteet ja tekemään päivästäsi myös moraalisesti paremman?

Miten sinä valmistaudut? Avaa salaisuuttasi kommentissasi.

Tai soittele, p. 050 3840727/Mikko

Jätä kommentti
18.9.2015

Vastaus

Ystäväni kukoisti eikä syyttä. Hänellä meni oikeasti hyvin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja niitä tuli lisää ja kotirintamalla käytiin hehkeillä kierroksilla. Kysyin:

”Oletko löytänyt viisasten kiven, jonka avulla vastaat ihmisten tarpeisiin?”

Hänen kuvauksensa perusteella asia oli näin. Jokainen osaa antaa arvoa sille, että joku toinen on aidosti nähnyt vaivaa hänen vuokseen. Arvonanto peilaa suoraan sitä, miten toinen on tahtonut antaa parastaan.

Tämä on aina jonkinlainen ihme. Toisten tarpeisiin vastaaminen kysyy motivaatiota, joka ei ole luontainen, kuten Johanna Sinisalo kirjoittaa:

”Ihmisillä tehdyissä juoksumattokokeissa koehenkilöt valitsevat aina vaistomaisesti askelluksen, joka kuluttaa tavoiteaikaan pääsemiseen vähiten energiaa.”

Tämän lisäksi: ihmiset ovat useimmiten toistensa kanssa suhteessa syystä. Tarpeet hakevat tyydytystään. Ellei haku tuota tulosta ja tarve on tärkeä, se alkaa luontaisesti katsella ympärilleen.

Ruoho on vihreämpää siellä missä sitä kastellaan. Eli missä nähdään vaivaa sen eteen, että jotakin parempaa kasvaa.

Läheskään kaikki ei tapahdu itsestään:

  • Kiinnostus, uteliaisuus ja innostuminen siitä, mitä kohtaamisessa syntyy.
  • Nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen.
  • Kasvuduetto: vahvistamme toisiamme, luomme yhdessä kehitystiloja.

Kyse ei kuitenkaan ole ylivoimaisesta ponnistelusta, kuten ystäväni tapauksessa. Pikemmin matkasta, joka

  • alkaa huomion kiinnittämisestä ja fokuksesta tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin.
  • on valmistautumista olemaan ja tekemään sellaista, joka on itselle tärkeää.
  • avaa itseä ottamaan vastaan kaikki ne mahdollisuudet, joita todellisuus yltäkylläisesti jakaa.

Mistä tiedän, että jos keskityn minulle tärkeään, se tuottaa lisäarvoa asiakkailleni ja muille minulle tärkeille ihmisille?

En tiedäkään etukäteen. Mutta se selvittää minulle sen, olenko oikeassa paikassa. Ja mitä minun on parasta tehdä, jotta siinä paikassa nyt oleva hyvä vahvistuu.

Niinkin arkiset asiat kuin hymy ja läsnäolo riittävät yllättävän usein. Tai ovat ainakin hyvä alku.

Jätä kommentti
15.4.2014

Ammatillisuus 2.0

Kun opiskelin opettajaksi, saimme neuvon: luokkaan astuessaan kannattaa jättää henkilökohtainen elämä kuin takki naulaan ja olemaan sitä, mitä oppilaat oikeasti tarvitsivat: esikuva. Sellainen, joka ylittää itsensä, mikä on aivan eri asia kuin että yrittäisi olla jotakin muuta kuin mitä on. Pikemmin päinvastoin: että olisi oikeasti sitä mitä syvimmältään on.

Näyttökuva 2014-04-14 kohteessa 22.47.26

Miksi näin? Siksi, ettei arjen elämään uppoutunut ’pieni minä’ oikeasti palvele toisia ihmisiä.

Valmistautuminen

Nykyisin monella työpaikalla pidetään itsestään selvänä, ettei ammatillisuuteen kuulu juhliminen työpäivää edeltävänä iltana. Koska se tavallisesta estää ihmistä antamasta parastaan ja oikeasti fokusoitumasta, oli kyse sitten palaverista tai työstä, jonka etenemisestä on itse vastuussa. Puhumattakaan vastuusta työyhteisölle ja työilmapiirille.

Monia asioita ei kannata tehdä. Mitä sitten kannattaa tehdä?

  • Luoda katsaus muutamalla luetelmaviivalla, mitä seuraavana päivänä on tulossa. Jättää asiat hautumaan.
  • Pidemmän aikavälin töiden suhteen voi antaa itselleen kolme minuuttia aikaa kirjoittaa aiheesta kaiken sen, mitä tulee mieleen. Asiat alkavat elää omaa elämää.
  • Pitää omista energiareserveistään huolta: Aikaa palautua rasituksesta laadukkaasti, ennen kaikkea yöunen laatu on tärkeä. Dialogi itsen ja toisten kanssa. Elinvoimaista ravintoa säännöllisesti.

Näyttökuva 2014-04-14 kohteessa 22.53.25

Miksi jotkut edellä mainitun lisäksi meditoivat? Koska meditaatio

  • On tapa antaa mielensä rauhoittua ja jäsentyä.
  • Vahvistaa fokusta silloin kun sitä eniten tarvitsee ja lisää kykyä päätöksentekoon.
  • Auttaa olemaan takertumatta ja edistää näin tervettä irtipäästämistä.
  • Voimistaa otetta itsestä ja itseohjautuvuutta.

Meditaatio on yhdenlaista itsestä huolehtimista, jotta on valmiimpi vastaamaan toisten ihmisten tarpeisiin.

Seuraava päivä

Seuraavaan päivään valmistautumisella on samat seuraukset kuin tavoitteeseen tai suoritukseen valmistautumisella:

  • Tiedän mitä tavoittelen, olen tehnyt sen eteen kaikkeni ja voin laskea valmistautumiseni varaan.
  • Tuon luottamuksen tunteen varassa otan vastaan sen, mitä opittavaa tilanne ja tilaisuus tarjoavat.
  • Miten tahansa käy, olen vahvempi ja valmiimpi seuraavalla kerralla. Seuraavana päivänä.
Jätä kommentti
8.4.2014

Rasittavaa

Miksi rasittaa itseään ellei ole pakko? Tämän kysymyksen monet ovat itseltään kysyneet sen jälkeen, kun elintaso nousi ja arki keveni.

Vastaus on yksinkertainen: ellet rasita itseäsi, elämä alkaa tosissaan rasittaa sinua. Alirasituksen tila on yhtä vaarallinen kuin ylirasituksen tilakin. Ja tasapaino on tiloista haastavin.

Näyttökuva 2014-04-07 kohteessa 20.53.32

Jos ihminen haluaisi vain päästä mahdollisimman helpolla, mitään ristiriitaa ei olisi. Mutta ihmiseen näyttäisi olevan uurrettuna syvään tahto kehittyä ja kasvaa – rasittua ja kestää kipua.

Tyytyväisyys

Sanotaan, että tyytyväisyys on paitsi oppimisen myös kehittymisen este.

Rasituksella ja levolla on hieno tasapainonsa, joka tekee mahdolliseksi sekä hyvinvoinnin että kehittymisen. Elämisentunteeseen vaikuttaa eniten laatu, kummassakin.

Mutta kuinka itseohjautuva todella olen? Kysymystä voi tarkentaa: kuinka omaa elämäni on eli missä määrin olen ulottunut tekemään sitä omakseni?

Omaa tyytyväisyyden tunnettaan voi järkyttää haastamalla eli rasittamalla itseään. Perinteisen liikkumisen ohella voi

  • Muuttaa tapojaan tekemällä toisin.
  • Kiinnostua, kuunnella, nähdä toisin silmin.
  • Ajattelemalla ja muodostamalla sen kautta tietoisen, oman näkemyksen.
  • Ja klassikko: rasita itseäsi pysähtymällä joka päivä hetkeksi.

Näyttökuva 2014-04-07 kohteessa 20.59.36

Sillä on eri asia soittaa kuin kuunnella musiikkia.

Elämän tai ainakin rasittamisen tarkoitus

Ketä varten rasittaa itseään? Kun ihminen rasittaa itseään eli pitää itsestään, omasta hyvinvoinnistaan ja kehityksestään huolta, hän on voimavara taakan sijasta.

Proaktiivinen asenne merkitsee ennen kaikkea kykyä nähdä itsensä ja oman elämänsä ulkopuolisin silmin: mitä minä ja muut ihmiset minulta tarvitsevat nyt ja kohta?

Kun tämä kysymys tuodaan työpaikalle, noustaan seuraavalle levelille: Entä jos seuraavaan työpäivään oltaisiinkin valmistauduttu kuten urheilija suoritukseensa? Pidetty niin sisäisistä kuin ulkoisista olosuhteista sellaista huolta, että kokee omalta osalta tehneensä kaikkensa? Se muuttaisi aika monta asiaa, eikö niin?

Miten tämä tehdään?

  • Olen antanut alitajunnalle sysäyksiä seuraavalle päivälle: luonut katsauksen seuraavaan päivään ja kirjoittanut siitä muutaman spontaanin luetelmaviivan.
  • Rauhoitan illan ja pääsen ajoissa nukkumaan.
  • Hyvät aamurutiinit saavat ”koneen” käyntiin.
  • Odotan mielenkiinnolla sitä, mitä tuleva päivä tuo tullessaan.

Yksi menestyksekäs tapa rasittaa itseään on kokeilla uusia asioita.

 

Jätä kommentti